Joukkoistaminen

Opin juuri uuden käsitteen. Joukkoistaminen. Yksi määritelmä on sellainen, että tiedotusvälineen lukijat eli asiakkaat osallistuvat uutisaiheen valintaan ja itse uutisen tekemiseen. Toimittajan apujoukot siis.

Tietämättäni joukkoistamisen monista mahdollisuuksista yritin joukkoistaa Facebookin kautta Helsingin Sanomien politiikan toimitusta. Aiheena perustuslain ”uudistus” HE 60/2010 ja sen todellinen vaikuttavuus Suomeen ja suomalaisiin. Aloitus tapahtui noin 7 kuukautta sitten. Eli helmi – maaliskuussa 2011.

– Klikkaamalla artikkelin kuvia hiirelläsi, saat ne ruudullesi isompina –

Tiedotusvälineiden henkilökunnille vapaat kädet osallistua joukkoistamiseen?

Tämä kaikille avoimen joukkoistamisen kannalta erinomainen juttuidea on tätä kirjoittaessani vielä kaikkien avoimesti nähtävissä tässä HS.fi Politiikan Facebook-osoitteessa – Sisäsiisti vallankaappaus EU:lle
07/2015 linkki ei enää toiminnassa > katso alla olevat kuvakaappaukset

Tiedustelin avoimesti joukkoistamisen etenemistä pariinkin otteeseen:

Uusien kansanedustajien todelliset kannat perustuslaki ”uudistukseen” pimitetty.

Kesähelteilläkään avoin HS-joukkoistaminen ei alkanut luistamaan.

Ihmettelin Helsingin Sanomien vakaata vaikenemista. Aihe on kuitenkin mielestäni erittäin tärkeä.

Kunnes luin eilisen vapaana vellovasta uutisvirrasta Helsingin Sanomien päätoimittaja Riikka Venäläisen kannan joukkoistamiseen. ”Hesarin päätoimittaja: Trendikäs joukkoistaminen on vanha juttu”Mainonta ja Markkinointi 7.10.2011.

No ei se mitään onpahan ainakin yritetty. Ja pitää tunnustaa, että olen ollut aina trendeistä pihalla. Ja varmasti vastakin.

Joukkoistamisen kohteeksi valitsemani aiheen suhteen täytyy nyt vain todeta, että Suomen EU-lähihistoria taitaa toistaa itseään. Jokohan kuulemme vuonna 2027, mitä kaikkea meiltä tällä EU-kierroksella salataan.

– Mediapomo katuu lehtitalojen yhteistä EU-lobbausta –
(linkki toiminnassa 14.2.2012 klo 14:40)
– linkki korjattu 07/2015

– EU-tason Korpilampi | Finlandia-talo 2.2.2009 | Osallistujatiedot salaiset | Keitä käskytettiin ja keiden toimesta?
– linkki korjattu 07/2015

Jotain merkkejä orastavasta media-avoimuudestakin on.  Kiitos perussuomalaisten kovan ponnistelun eduskunnassa.

”Uudistettu” perustuslaki HE 60/2010 eli LJL 3/2011 ylitti viimeinkin Helsingin Sanomien erittäin korkeaksi osoittautuneen uutiskynnyksen. Nimenomaisesti 1§, 94§ ja 95§ koplauksen ja niiden edelleen selvittämättömien vaikuttavuuksien osalta. Todistus – ja lähdeaineisto alla olevassa HS-kuvalainauksessa.

HS uutisoi viimeinkin perustuslaki ”uudistuksen” 1§, 94§ ja 95§ koplauksesta sekä niiden avaamattomasta vaikutuksesta Suomeen ja suomalaisiin.


Perustuslakiasia tullee lähipäivinä eduskunnan toiseen äänestykseen. Nyt se on vielä eduskunnan perustuslakivaliokunnan haudonnassa.

Ja kuten olen aiemminkin sanonut. Olen tässä sammutetuin lyhdyin (Trabant-versio?) ajetussa perustuslakiasiassa mielelläni väärässä. Täysin väärässä. Joukkoistamisen voimaan kuitenkin uskon edelleen. Tässä kurkistusikkuna kristillisdemokraattisesta puolueesta eronneen Toimi Kankaanniemen avaamaan joukkoistamisprojektiin.

Toimi Kankaanniemi 10.10.2011 – KD käänsi takkinsa, minä en! – Uusi Suomi Puheenvuoro
– linkki toiminnassa 12.10.2011 kello 11:50

Avoimeen joukkoistamiseen ja perustuslakiin liittyvä Suomi 2017 artikkeli

– Onnittelut EU-liittovaltioon ja Natoon viemisestä –

Mainokset

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): mediasensuuri, Perustuslaki Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Joukkoistaminen

  1. Tuore perustuslakivaliokunnan lausunto – 12.10.2011 16:33

    HUOMIOITAVAA!
    1. Perustuslain 1§, 94§ ja 95§ koplaus sekä niiden vaikuttavuus ohitetaan.

    2. Perussuomalaisten vastalause on heti tuoreeltaan osa suomalaista lakihistoriaa.

    3. Äänestyspäivään asti ja äänestyspäivänä ison joukkoistamisen paikka?

    – – – – – – – – – – – – – – – – – –

    Perustuslakivaliokunnan mietintö 3/2011 vp
    < Paluu | Sivun loppuun
    Tarkistamaton versio 1.1 PeVM 3/2011 vp – LJL 3/2011 v
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevm_3_2011_p.shtml

    Lepäämässä oleva ehdotus Suomen perustuslain muuttamisesta

    JOHDANTO
    Vireilletulo

    Eduskunta on 13 päivänä syyskuuta 2011 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi vuoden 2010 valtiopäivillä lepäämään hyväksytyn ehdotuksen Suomen perustuslain muuttamisesta (LJL 3/2011 vp , HE 60/2010 vp ).
    Asiantuntijat

    Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

    lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri, oikeusministeriö
    professori Mikael Hidén
    professori Tuomas Ojanen
    oikeustieteen tohtori, varatuomari Ilkka Saraviita
    professori Kaarlo Tuori
    professori Veli-Pekka Viljanen

    LEPÄÄMÄSSÄ OLEVAT EHDOTUKSET

    Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen perustuslakia sekä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettua lakia. Ehdotetuilla laeilla vahvistettaisiin Suomen valtiosäännön parlamentaarisia piirteitä sekä parannettaisiin kansalaisten osallistumisoikeuksia.

    Toimivalta antaa hallituksen esitykset eduskunnalle osoitetaan valtioneuvostolle. Valtioneuvosto päättää myös hallituksen esitysten täydentämisestä ja peruuttamisesta samoin kuin hallituksen kertomusten antamisesta eduskunnalle.

    Tasavallan presidentin harkintavaltaa päätöksenteossa sidotaan eräissä asiaryhmissä valtioneuvoston ratkaisuehdotukseen. Asiaa toista kertaa presidentille esiteltäessä muusta kuin lain vahvistamista, virkaan nimittämistä tai tehtävään määräämistä koskevasta asiasta valtioneuvosto voi antaa asiasta selonteon eduskunnalle. Tämän jälkeen asiasta päätetään eduskunnan selonteon johdosta hyväksymän kannan mukaisesti, jos valtioneuvosto tätä ehdottaa.

    Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan päätetään sen mukaan kuin asianomaisessa laissa erikseen säädetään. Tämä tarkoittaa sitä, että edellä mainitusta poiketen asia palautuu valtioneuvoston valmisteltavaksi, jos tasavallan presidentti ei päätä asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti.

    Pääministerin asemasta Suomen edustajana Euroopan unionin toiminnassa ehdotetaan säädettäväksi perustuslaissa. Lisäksi perustuslakiin otetaan nimenomaiset säännökset Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa ja toimivallan siirrosta kansainväliselle toimielimelle. Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen osoitetaan pääsääntöisesti valtioneuvostolle.

    Esityksessä ehdotetaan, että Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien muiden Euroopan unionin kansalaisten äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa kirjataan perustuslakiin. Kansalaisten osallistumisoikeuksia valtiollisella tasolla ehdotetaan täydennettäväksi uudella kansalaisaloitejärjestelmällä. Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi.

    Perustuslaissa säädettyä mahdollisuutta poiketa perusoikeuksista poikkeusoloissa ehdotetaan tarkistettavaksi. Lisäksi ehdotetaan puolustusvoimien ylipäällikkyyden luovuttamisedellytysten täsmentämistä.

    Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2012.
    VALIOKUNNAN KANNANOTOT
    Perustelut

    Vuoden 2010 valtiopäivillä antamassaan mietinnössä PeVM 9/2010 vp perustuslakivaliokunta on esittänyt ne syyt, joiden nojalla valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä hallituksen esityksen ja lakialoitteen (LA 44/2010 vp ) pohjalta muutettuna. Lisäksi valiokunta ehdotti tuolloin, että hyväksytään myös uusi 2. lakiehdotus, kuten tapahtuikin. Tämänkin lakiehdotuksen hyväksymistä valiokunta edelleen puoltaa. Vaikka viimeksi mainittu lakiehdotus käsiteltiinkin tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, se jätettiin jo pitkään noudatetun käytännön mukaisesti myös lepäämään, koska sillä on kiinteä asiallinen yhteys perustuslain muutokseen (vrt. esim. PeVM 2/2007 vp ). Vaikka käytännöllä ei olekaan suoranaista säädännäistä pohjaa perustuslaissa, se on osoittautunut varsin tarkoituksenmukaiseksi, eikä tästä käytännöstä tule valiokunnan mielestä luopua.

    Valiokunta käsitteli vuoden 2010 valtiopäivillä antamassaan mietinnössä periaatteellista kysymystä Suomen edustautumisesta Euroopan unionin toiminnassa (ks. PeVM 9/2010 vp , s. 6 sekä aiemmalta ajalta myös PeVL 13/2008 vp , s. 11). Valiokunta toteaa kysymyksen tulleen nyttemmin pysyvästi ratkaistuksi mutta painottaa edelleen tasavallan presidentin ja valtioneuvoston tiiviin yhteistyön merkitystä unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla.

    Perustuslain täydellisyysperiaatteen toteuttamisen kannalta valiokunta pitää edelleen tärkeänä myös sitä, että Suomen jäsenyys Euroopan unionissa nimenomaisesti mainitaan perustuslain tekstissä. Kuten valiokunta aiemmassa mietinnössään korosti, kyse on kuitenkin luonteeltaan toteavasta eikä millään tavoin oikeustilaa muuttavasta säännöksestä (ks. PeVM 9/2010 vp , s. 7-8). Samalla valiokunta tähdentää, että perustuslain 94 §:ään lisättävä säännös toimivallan siirrosta kansainväliselle toimielimelle on soveltamisalaltaan yleinen eikä siis rajoitu vain Euroopan unionia koskeviin ratkaisuihin. Kuten aiemmassa mietinnössä todetaan, muutoksella ei ole merkitystä hyväksymiseen tarvittavan määräenemmistön kannalta (ks. PeVM 9/2010 vp , s. 8/I).

    Perustuslain 73 §:n 1 momentin mukaan lepäämään hyväksytty laki on ensimmäisillä vaalien jälkeisillä valtiopäivillä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana yhden käsittelyn asiana. Perustuslakivaliokunta haluaa tässä yhteydessä korostaa, että mainittua perustuslain vaatimusta ei voi ohittaa myöskään omaksumalla lepäämään hyväksytyn lain sisällöstä vaalien jälkeen asianomaisen valiokunnan mietinnössä uudenlaisia tulkintoja. Siksi myös perustuslakivaliokunta rajoittuu tässä yhteydessä viittamaan säännösten sisällön osalta aiemmassa mietinnössä esittämiinsä kannanottoihin.
    Päätösehdotus

    Edellä esitetyn perusteella perustuslakivaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.

    Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011

    Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
    pj. Johannes Koskinen /sd
    vpj. Outi Mäkelä /kok
    jäs. Sauli Ahvenjärvi /kd
    Tuija Brax /vihr
    Kalle Jokinen /kok
    Ilkka Kantola /sd
    Jukka Kopra /kok
    Markus Lohi /kesk
    Tom Packalén /ps
    Vesa-Matti Saarakkala /ps
    Tapani Tölli /kesk
    vjäs. Mikaela Nylander /r
    Johanna Ojala-Niemelä /sd
    Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
    Kimmo Sasi /kok

    Valiokunnan sihteerinä on toiminut
    valiokuntaneuvos Risto Eerola

    VASTALAUSE
    Perustelut

    1, 94 ja 95 §

    Mainintaa Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa ei ole tarpeellista sisällyttää perustuslain 1 §:ään, joten mainita tulee jättää pois.

    Lissabonin sopimuksen myötä Suomen EU-jäsenyyttä voidaan pitää kansainvälisenä sopimuksena, jonka Suomi voi koska tahansa irtisanoa eduskunnan enemmistön päätöksellä, joten EU-jäsenyyden pitämistä valtiollisena perusratkaisuna ei ole perusteltua, vaikka EU-jäsenyydellä onkin vaikutusta Suomen täysivaltaisuuteen.

    EU-jäsenyyden mainitsemisella valtiosääntömme yhteydessä on sitä paitsi tulkinnallista potentiaalia ja maininta saattaisi yhdessä perustuslain pykäliin 94 ja 95 ehdotettujen muutosten kanssa antaa nykyistä väljemmät mahdollisuudet tulkita mm. toimivallan siirrot varsinkin Euroopan unionille siten, ettei niistä tarvitsisi päättää eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, vaan eduskunta voisi hyväksyä toimivallan siirrot äänten enemmistöllä tai päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Nykyisen perustuslain puitteissa muun muassa Lissabonin sopimuksen yhteydessä oli perusteltua esittää kanta, jonka mukaan sopimuksen hyväksymisestä olisi tullut päättää perustuslainsäätämisjärjestyksessä, tarvittaessa lakiehdotus kiireelliseksi julistaen.

    Pykäliin 94 ja 95 ei tule tehdä ehdotettuja muutoksia, joilla entisestään helpotetaan toimivallan siirtoja Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai toimielimelle. Merkittävä toimivallan siirto saattaa vaarantaa kansainvälisen velvoitteen muodossa valtiosäännönkin tarkoittamia kansanvaltaisia perusteita. Siksi tällaisista Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävistä toimivallan siirroista tulee säätää perustuslainsäätämisjärjestyksessä perustuslain 73 pykälän muodossa.

    39 §

    Pykälään 39 ehdotetulla muutoksella siirrettäisiin hallituksen esityksistä päättäminen kokonaan valtioneuvostolle. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kiinteä yhteistyö on kuitenkin ollut yhä viime aikoinakin tärkeä osa Suomen poliittista kulttuuria ja siksi ehdotettua muutosta 39 §:ään ei voida pitää kannatettavana. Muutos etäännyttäisi tasavallan presidenttiä varsinaisesta hallituksesta, mikä ei ole tarkoituksenmukaista.

    58 §

    Ehdotusta tasavallan presidentin vallan kaventamiseksi on perusteltu parlamentarismilla. Presidentti-instituutio on kuitenkin kansanvaltainen sekä edustuksellinen ja vallankäyttöä myönteisellä tavalla tasapainottava tekijä yhteiskunnassamme, eikä siten olekaan perusteltua parlamentarismiin vedoten karsia presidentin valtaoikeuksia 58 §:ään ehdotetuilla muutoksilla.

    Ehdotetut muutokset 58 §:ään voivat myös osoittautua käytännössä ongelmallisiksi ristiriitatilanteissa hallituksen ja presidentin välillä, koska parlamentaarinen areena ei välttämättä sovellu ristiriidan kohteina olevien asioiden käsittelyyn. Onkin syytä epäillä, toimiiko ehdotettu 58 § käytännössä vai päädytäänkö lopulta perustuslain toimivaltasäännösten muuttamiseen jo lähitulevaisuudessa. Kun tällaisia epäilyksiä herää jo tässä vaiheessa, tulee tämänkaltaista perustuslain muuttamista välttää.

    66 §

    Lissabonin sopimus on ollut voimassa vasta lyhyen aikaa, eikä sen takia tule lähteä muuttamaan perustuslain 66 §:ää ehdotetulla tavalla siten, että jatkossa vain pääministeri voisi edustaa Suomea Eurooppa-neuvoston kokouksissa ja muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin muussa toiminnassa, jollei valtioneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä. Lissabonin sopimuksen mukaan jäsenvaltiota Eurooppa-neuvostossa edustaa joko valtion- tai hallituksen päämies. Suomessahan tasavallan presidentti on valtionpäämies.

    Pykälään 66 tehtävällä muutoksella estetään se, että muutoksen voimaantultua Suomi voisi siirtyä Lissabonin sopimuksenkin sallimaan järjestelmään, jossa valtionpäämies osallistuu Eurooppa-neuvoston kokouksiin valtion ainoana edustajana. Niin kauan, kun tasavallan presidentti on Suomen valtionpäämies, eivät tämäntapaiset muutokset tule kyseeseen.
    Ehdotus

    Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että lakiehdotukset hylätään.

    Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011
    Tom Packalén /ps
    Vesa-Matti Saarakkala /ps
    Pirkko Ruohonen-Lerner /ps

    – – – – – – – – – – – – – – – – – –

    Eikä tässä kaikki.

    Kenellä on pääsy seuraaviin kohta numerossa kolme mainittuihin asiakirjoihin?

    – – – – – – – – – – – – – – – – – –

    PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 20/2011 vp
    Keskiviikko 28.9.2011 kello 09.30 – 11.55

    Läsnä
    pj. Johannes Koskinen /sd
    vpj. Outi Mäkelä /kok (3 § osittain, 4 §)
    jäs. Sauli Ahvenjärvi /kd
    Tuija Brax /vihr (1 ja 2 §, 3 § osittain)
    Maarit Feldt-Ranta /sd (1 ja 2 §, 3 § osittain)
    Tarja Filatov /sd (3 § osittain, 4 §)
    Kalle Jokinen /kok (1 ja 2 §, 3 § osittain)
    Ilkka Kantola /sd
    Kimmo Kivelä /ps
    Anna Kontula /vas
    Jukka Kopra /kok (1 ja 2 §, 3 § osittain)
    Markus Lohi /kesk
    Elisabeth Nauclér /r
    Tom Packalén /ps
    Vesa-Matti Saarakkala /ps
    Tapani Tölli /kesk
    vjäs. Kimmo Sasi /kok (1 ja 2 §, 3 § osittain)

    sihteerit Timo Tuovinen valiokuntaneuvos, joka laati pöytäkirjan
    Risto Eerola valiokuntaneuvos

    1 § Nimenhuuto
    Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 14 jäsentä.

    2 § Päätösvaltaisuus
    Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

    3 § LJL 3/2011 vp Lepäämässä oleva ehdotus Suomen perustuslain muuttamisesta

    Käsittely
    Valiokunnassa olivat kuultavina:
    — lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri, oikeusministeriö, asiakirja A 3 §
    — professori Mikael Hidén, asiakirja B 3 §
    — professori Tuomas Ojanen, asiakirja C 3 §
    — oikeustieteen tohtori, varatuomari Ilkka Saraviita, asiakirja D 3 §
    — professori Kaarlo Tuori, asiakirja E 3 §
    — professori Veli-Pekka Viljanen, asiakirja F 3 §.

    Merkittiin, ettei kokous enää ollut päätösvaltainen.
    Asian käsittely keskeytettiin.

    4 § Seuraava kokous
    Ilmoitettiin, että valiokunnan seuraava kokous on perjantaina
    30.9.2011 klo 9.30.

    Pöytäkirjan vakuudeksi
    Timo Tuovinen
    valiokuntaneuvos

    Tykkää

  2. Tämä koko sirkus on kansanvallan irvikuva.
    Ja media on ottanut sylikoiran aseman – toisaalta se on aina ollut vallanpitäjien sylikoira, joskin jokin juttu on joskus pulpahtanut esiin.

    Henry

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s