LJL 3/2011 eli HE 60/2010 eli perustuslain ”uudistamisen” eduskuntakeskusteluista 13.9.2011

Eduskunnassa käydyt keskustelut olivat värikäs aloitus perustuslaista käytävälle julkiselle keskustelulle. Sosiaalisessa mediassa (SM) aiheesta on kohistu jo vuoden 2010 keväästä alkaen.

Kohinaa on ollut nimenomaan uudistuksessa olevan perustuslain; kokonaisvaltaisten vaikuttavuuksien osalta. Ennen eduskuntavaaleja aiheesta vaiettiin vakaasti. Esimerkiksi edelleen uudistettavana olevan perustuslain kautta avautuva Nato-vaikuttavuus on kokonaan käsittelemättä.

Eikä siinä mitään. Kyllä me kansakuntana monenlaiset asiat kestetään, jos niistä ollaan yhteisesti sovittu. Aidosti, avoimesti ja rehellisesti.

Tästä linkistä pääsette halutessanne Jorma Jaakkolan tietopakettiin EU-lähihistoriastamme. Josta löytyy linkkaukset myös hänen kokoamiinsa ”Perustuslain EY-mukautus” ja ”Perustuslain EY-muutosten historia” katsauksiin.

Avointa taustatietoa tämän artikkelin ulottuvuuksiin internetistä:

Taxellin komitea
parlamentarismi
korporatismi
institutionaalinen korruptio
EU-liittovaltio

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Tässä artikkelissani tietoonne lyhyet poiminnat perussuomalaisten kansanedustajien puheenvuoroista eduskunnassa 13.9.2011. Jostain syystä ne eivät ole käsittääkseni ylittäneet virallisen median uutiskynnystä. Ainakaan vielä.

Lähteenä kohta seuraaville esille nostoille on eduskunnan pöytäkirja PTK 32/2011. Lopussa vielä avoimeen käyttöönne eduskunnassa 13.9.2011 käydyistä keskusteluista tehty kooste .pdf-muodossa.

Koosteessa olevat värikorostukset ovat tarkoitetut kiinnittämään huomiota kohtiin, joista ainakin, olisi hyvä saada aikaiseksi avoin ja julkinen keskustelu. Kuten avoimeen ja länsimaiseen kansanvaltaan eli demokratiaa mielestäni kuuluukin.

Ensi Jussi Halla-ahon yksi puheenvuoroista:

39 Jussi Halla-aho /ps:

Arvoisa puhemies!

Palaan vielä hallituksen esitykseen, jonka mukaan perustuslain 1 §:ään tulee maininta Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa. Perustuslaissa todetaan muun muassa, että Suomi on täysivaltainen tasavalta. Lisäksi siellä todetaan, että kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Sillä, että tällaisia asioita mainitaan perustuslaissa, halutaan taata niiden jatkuvuus. Minun on vaikea ymmärtää, mitä halutaan taata sillä, että EU-jäsenyys todetaan Suomen perustuslaissa. Sekö, että Suomi pysyy jatkossakin EU:n jäsenenä? Onko hallitus huolissaan EU-jäsenyytemme pysyvyydestä, vai onko tälle maininnalle jokin muu tarve?

Erityisen hassua on se, että kenelläkään ei nähtävästi ole tullut mieleen kirjata perustuslakiin Suomen jäsenyyttä muissa kansainvälisissä järjestöissä tai järjestelyissä, esimerkiksi Euroopan neuvostossa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä tai Yhdistyneissä kansakunnissa.

Edes Yhteistyö-, ystävyys- ja avunantosopimuksesta ei ollut mainintaa perustuslaissa. Onko EU-jäsenyys mainittuja jäsenyyksiä pyhempi vai hauraampi?

Oikeusministeri antoi esittelypuheenvuorossaan ymmärtää, että maininta lähinnä toteaa jo vallitsevan asiaintilan. Edustaja Brax puolestaan totesi, että EU-jäsenyys on totta. On toki. Sekin on totta, että Suomen eduskunta sijaitsee Arkadianmäellä, mutta sitä ei mainita perustuslaissa.

Ei perustuslain tarkoitus ole listata vallitsevia asiaintiloja tai tosiasioita. Sen tarkoitus on betonoida ne ylevät periaatteet, joille yhteiskunnan ja lainsäädännön halutaan rakentuvan.

Ei Euroopan unionin jäsenyys voi olla tällainen ylevä periaate. Se, että kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, ei ole tiukasti ottaen totta, mutta se on hyvä periaate, ja siksi se mainitaan perustuslaissa.

Edustaja Brax vetäisi toisessa puheenvuorossaan totutuin elkein esiin tutun kortin ja kuuli kaikuja 1930-luvulta. Omasta mielestäni Braxin asenne ja retoriikka ovat suoraan 1970-luvulta. Ehkä juuri tämä 40 vuoden gäppi on se, mikä erottaa niin sanotun taantumuksellisen ja niin sanotun edistyksellisen retoriikan.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Sitten perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan puheenvuoro:

48 Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies!

Ministeri Henriksson jätti tässä vielä vastaamatta, vaikka yritin sitä tuoda esille, mikä on 94 ja 95 §:ien muutoksen yhteys 1 §:ään.

Eli kyllä tässä muutetaan asioita. 1 §:n muutoksella haetaan oikeutus samalla 94 ja 95 §:ien muutokselle, jossa helpotetaan toimivallan siirtoa Euroopan unionille, ja se helpotus tehdään minun käsittääkseni sillä lipulla, kun EU-jäsenyys on mainittu 1 §:ssä.

Pyytäisin tähän kommenttia ministeriltä ja mahdollisesti vielä näiltä muilta viisastelijoilta, jotka tässä ovat tuoneet esille, kuinka me emme ymmärrä, mistä on kysymys.

Keskustelu päättyi.

Päätökset
Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Eli alustavien tietojen mukaan vain perussuomalaiset ja vasenryhmä äänestävät varmuudella tätä LJL 3/2011 eli HE 60/2010 perustuslain ”uudistamista vastaan.

Vasemmistoliiton erittäin merkittävästä ja historiallisesta takkien käännöstä löydätte halutessanne lisätietoa Suomi  2017-artikkelista ”Vasemmistoliitto onkin oikeistoliitto”.

Tämän epämääräisen perustuslakihankkeen kaatamiseen tarvitaan 67 kansan edustajaa, jotka ovat äänestyspäivänä paikalla ja äänestävät EI.

Onneksi virallisesta mediasta edes Iltalehti kirjoitti aiheesta pienen maininnan. Toivottavasti edes Iltalehti saa kirjoittaa isomman reportaasin kaikista perustuslain vaikuttavuuksien ulottuvuuksista. Niitähän on käsittääkseni muitakin kuin tämä 1§, 94§ ja 95§ avaamaton ja ilman käsittelyä oleva koplaus.

Ensimmäinen, mutta toivottavasti ei viimein maininta perustuslain todellisista vaikuuttavuuksista virallisessa ja maksullisessa mediassa. Toimittaja Olli Waris.

Perustuslain ”uudistamiseen ” eli LJL 3/2011 eli HE 60/2010 liittyvät eduskuntakäsittelyn vaiheisiin liittyvät asiakirjat löytyvät eduskunnan sivuilta. Ja muistakaahan jututtaa kaikkia vaaleilla valittuja edustajiamme. Virkamieskuntaamme ollenkaan unohtamatta.

Kiitän vielä kerran lämpimästi kaikkia tämän artikkelin mahdollistaneisiin luku- ja huomiotalkoisiin osallistuneita. Vain yhdessä olemme enemmän. Etenkin tämän kaltaisissa isoissa asioissa tuo lause korostuu ja kiteytyy.

Ja sitten loppuun lupaamani tietopaketti eduskunnan 13.9.2011 keskusteluista. Linkitettynä valtioneuvoston hankerekisterissä eli HARE – rekisterissä oleviin käsittelytietoihin. Käykäähän klikkailemassa. Ja osallistukaa halutessanne sankoin joukon avoimeen tiedonvälitykseen Suomessa.

Eduskunta_LJL 3-2011_Lepäämäään jätetty perustuslakiehdotus Suomen perustuslain uudistamiseksi_EDUSKUNTAKESKUSTELU_HE 60-2010_13092011_PTK 32-2011

Advertisements

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): apparaatti, apparatismi, apparatsikki, EU, korporatismi, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: LJL 3/2011 eli HE 60/2010 eli perustuslain ”uudistamisen” eduskuntakeskusteluista 13.9.2011

  1. A.J. sanoo:

    Olisiko tietoa, missä tuon täysistunnon voisi jälkikäteen katsoa? YLE Areenan viimeisimmät eduskunnan istuntojen puheenvuorot löytyvät hämmentävästi maaliskuulta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s