”EU-tason Korpilampi” – kokous potenssiin kymmenen on uutistietojen mukaan käynnissä parhaillaan Brysselissä. Onko kyseessä jälleen kerran bluffaus markkinavoimien suuntaan vai isojen euromaiden koventuva briiffaus pienille euromaille EU-liittovaltion muodostamiseksi?
” Suomi vaatii edelleen tiukasti vakuuksia vastineeksi uusista lainoista. Asiassa on edetty, mutta vaade sinänsä herättää suurta närää, Yleisradion kirjeenvaihtaja Susanna Turunen kertoo.
Turusen mukaan eurovaltioiden johtajat eivät ole tulleet kokoushuoneesta ulos, ja kokous saattaakin kestää vielä tunteja. Toisaalta on esitetty, että uusi tapaaminen voisi olla sunnuntaina.
. . .
The Observer puolestaan huomauttaa kuivahkosti, että Brysselin-kokous on 1,5 vuoteen kymmenes tapaaminen, jossa Euroopan valtionpäämiehet yrittävät estää Kreikkaa ja koko euroaluetta romahtamasta.”
Lähde 21.7.2011 – Euromaiden kriisikokous jatkuu iltamyöhään – AP, Reuters, AFP, YLE Uutiset
Mielenkiintoista on seurata saadaanko näistä(kään) neuvotteluista koskaan julkisuuteen leikkaamattomat nauhoitteet siitä, mitä edustajamme ovat todellisuudessa EU:n neuvotteluissa sanoneet?
– Klikkaamalla kutakin artikkelin kuvaa hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana –
EU-liittovaltiota synnytetään velkaannuttamisen ja EU-maiden perustuslakien ”uudistamisen” kautta.
Lue Toni Sandellin artikkeli klikkaamalla > EU:n hiljainen vallankaappaus
(Artikkeli hävinnyt Kepa ja Kehys ry:n yhdistymisen myötä. Tilanne huomattua 7.3.2022)
Vakaan vaikenemisen kulttuuri jatkuu menossa olevasta EU-liittovaltiopaketista, mutta onneksi sosiaalisen median maailmasta pullahtaa esiin uusia helmiä. Herää kysymys, jos toinenkin, että miksi valtamediat ja päättäjämme vakaasti vaikenevat EU-liittovaltion pakolla ajettavasta muodostamismallista?
Toivottavasti saamme jossain vaiheessa tietää mitä kaikkea sovittiin ja sanottiin ”EU-liittovaltio” – aiheesta Finlandia-talolla vuonna 2009. Miksei Suomea voida viedä avoimen ja julkisen keskustelun kautta EU-liittovaltioon? Perustuslain ”uudistamiseen” eli HE 60/2010 liittyvät vaikuttavuudet vaietaan edelleen…
Helsingissä järjestettiin verovaroin ”Suomen EU-politiikan tahtotila 2010-luvulla -seminaari 2.2.2009”. Pääministerinä toimineen Matti Vanhasen kutsusta valtaeliitille pidetyn tilaisuuden ydintä sekä paikalla olleiden tietojen saamista kohtaan tuntuu valtioneuvoston kansliassa vallitsevan melkoinen salamyhkäisyys. Ainakin toistaiseksi.
Tässä kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen tyylinäytteitä EU-asioista kuvakollaasissa:
– vasemmalta oikealle edeten (2009>2010>2011)
1. Valtiovarainministeri bluffaa?
2. Puheenjohtaja puffaa?
3. Pääministeri valehtelee?
Ensin bluffi? Sitten puffi? Sitten onkin jo pakko valehdella?
Sitä olen pitkään ihmetellyt, ettei pääministeri Matti Vanhasta, Mari Kiviniemeä ja Jyrki Kataista ole kiinnostanut oman puolue- ja virkamiesapparaattinsa kera tehdä eurokuplan taustalla olevien perusasioiden selvitystä.
Miten mitään ongelmaa voi kukaan ratkaista, jos sen tarkat ja paikkansa pitävät syntysyyt sekä aiheuttajat eivät ole selvillä?
– – – –
– – – –
Mielestäni Euroopan velkojen verkostosta on saatava viimeinkin esille ainakin seuraavat perusasiat. Tekstiselostein ja selventävin kaavioin varustettuna:
1. Kuka lainasi Euroopassa alunperin kenellekin?
2. Kuinka paljon ja minkälaisin sopimuksin sekä vakuuksin?
3. Miksi vakuudet eivät riittäneet? Mihin lainatut varat lopulta menivät?
4. Kenelle nämä nyt vapaana vellovat euromaiden tuet lopulta päätyvät?
5. Ajetaanko jättitukien piiriin koko ajan sinne kuulumattomia velkoja?
6. Miten takuuvelkojen takaisinmaksua voi seurata?
7. Euromaiden valtapuolueiden ja niiden edustajien vaalirahoittajat koko 2000-luvulta?
8. Mihin yksilöityihin lakeihin tai juridisiin sopimuksiin Suomen loputtomalta tuntuva roikkuminen tässä jatkuvasti pullistuvan eurokuplassa pohjautuu?
9. Ketkä henkilöt käytännössä euron pelastustehtävää hoitavat? Suomessa? EU:ssa?
10. Ovatko muut euromaat joutuneet muuttamaan perustuslakejaan Suomen lailla?
Tausta kohta numerolle 10 netistä hakusanasetillä:
HE 60/2010 toimivalta 94§
Nämä perustiedot saatuamme mekin tiedämme; mikä tilanne euromaissa on, miten ja keiden toimesta nykyiseen tilanteeseen on jouduttu?
– – – –
– – – –
Ihmeelliseltä tuntuu se, että Suomen vuonna 2006 lupaamat toimet eivät ole EU:n suhteen toteutuneet. Kotimaan toimia ollenkaan unohtamatta. Harmaa hallinto lienee karannut käsistä. Myös EU:ssa.
Suomessa ja EU:ssa toiminta on avointa sekä läpinäkyvää….
Lopuksi linkkaus edesmenneen ja erittäin arvostetun Ylen toimittajan Erkki Toivasen EU-setelisolidaarisuutta käsittelevään artikkeliin Uuden Suomen Puheenvuorossa. Suosittelen lämpimästi artikkelin lukemista kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Euron ensimmäinen kriisi – 6.5.2010 Erkki Toivanen 27 kommenttia
– linkki toiminnassa 21.7.2011 kello 21:10
– Aurinko paistakoot, paikkansa pitävä tieto kulkekoot ja Suomen sisäiset Berliinin muurit murtukoot! –
Suomi 2017 verkosto 
Mikä on Ruotsin ja muiden pohjoismaiden osa tässä liittovaltiossa?
TykkääTykkää
Ruotsi tilanne on mahdollisen EU-liittovaltion muodostumisen suhteen mielenkiintoinen. Kansalaisten enemmistö Ruotsissa tuskin haluaa liittyä euroon.
Eestissäkin euroon liittymisen jälkeen tapahtunut yleisten hintojen huikea nousu on Suomessa vaiettu asia. Siellähän tavan kansa ja eläkeläiset ovat niin sanotusti joutuneet pitkäkestoisiin vaikeuksiin, koska palkat sekä eläkkeet ovat keskimääräisesti vain 1/3 Suomen tasosta. Kuitenkin esimerkiksi elintarvikkeissa kaupan hintataso alkaa olla Suomen korkeudella.
Sitten virallista tietoa Ruotsin ja muiden EU-maiden perustuslakimuutoshankkeista.
Ihmeellistä tässä EU-liittovaltiohankkeessa on se, että sosiaalisen median ulkopuolella aiheesta ja sen vaikuttavuudesta ei käydä avointa ja julkista keskustelua.
”HE 60/2010 esitys
Yleisperustelut
2. Valtiosääntökehityksen piirteitä Euroopassa (5.kpl eteenpäin)
Useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat muuttaneet perustuslakiaan Euroopan unionin jäsenyyden johdosta. Muutokset on tehty yleensä liityttäessä jäseneksi tai yhdentymiskehityksen muutosvaiheissa.
Maakohtaisista vaihteluista huolimatta voidaan yleisesti todeta, että jäsenvaltioiden perustuslaeissa on nykyisin useita unionin jäsenyyteen viittaavia tai sitä ilmentäviä säännöksiä.
Erityisesti Euroopan unionin perustamista koskeva Maastrichtin sopimus aiheutti useissa jäsenvaltioissa perustuslain muutoksia, osin toisistaan poikkeavista syistä. Sopimuksen johdosta perustuslakia muutettiin Ranskassa, Saksassa, Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissa. Nykyisenä kehityssuuntana on Euroopan unionia ja sen jäsenyyttä koskevien viittausten lisääntyminen kansallisissa perustuslaeissa.
Keskeisin sääntelyn muutosaihe on ollut toimivallan siirto Euroopan unionille. Toisaalta monien unionin pitkäaikaisten jäsenvaltioiden perustuslait ovat olleet jo lähtökohtaisesti sillä tavoin kansainväliseen yhteistyöhön avoimia, ettei unionijäsenyys ole antanut aihetta täysin uuden toimivallan siirtoa koskevan sääntelyn sisällyttämiseen perustuslakiin.
Unionin rakenteiden muuttuessa on joissakin jäsenvaltioissa, kuten esimerkiksi Saksassa, kuitenkin katsottu tarpeelliseksi säätää erikseen toimivallan siirrosta Euroopan unionille. Perusteena tähän on ollut se, että yhdentyminen Euroopan unionissa poikkeaa tiiviydeltään ja syvyydeltään valtioiden muusta kansainvälisestä yhteistyöstä.
Useimpiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden perustuslakeihin sisältyy yleinen säännös toimivallan siirtämisestä kansainvälisille toimielimille.
Tavallisesti nämä säännökset ovat olleet perustana myös toimivallan siirtämiselle Euroopan unionille. Tällainen yleinen toimivallan siirtoa koskeva perustuslain säännös on esimerkiksi Alankomaissa ja Belgiassa.
Useissa perustuslaeissa on myös nimenomaisia säännöksiä toimivallan siirrosta Euroopan unionille. Tällaisia jäsenvaltioita ovat esimerkiksi Ranska ja Saksa. Samoin myös Itävallan, Portugalin ja Ruotsin sekä useiden Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden perustuslaeissa on vastaavaa sääntelyä.
Paikoin on säädetty myös mahdollisten siirtojen edellytyksistä tai rajoituksista sekä menettelystä siirrosta päätettäessä. Osassa jäsenvaltioita toimivallan siirrolle ei ole erityisiä aineellisia rajoituksia. Perustuslain kirjaimesta riippumatta useiden jäsenvaltioiden valtiosäännöissä opit ja esimerkiksi valtiosääntötuomioistuinten ratkaisukäytäntö sisältävät kuitenkin tällaisia edellytyksiä tai rajoituksia.
Niissä tapauksissa, joissa siirtoon liittyy aineellisia edellytyksiä, on ollut tavallista säätää perustuslaissa myös päätöksen tekemisestä määräenemmistöllä. Näin on ainakin Kreikassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa. Eräissä jäsenvaltioissa toimivallan siirrosta päättäminen lähenee perustuslain muuttamista koskevaa menettelyä tai merkitsee sitä, kuten Irlannissa ja Tanskassa. Osassa jäsenvaltioista toimivallan siirrosta voidaan sitä vastoin päättää tavallisella lailla parlamentin yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.
Monien jäsenvaltioiden perustuslaeissa säädetään myös kansallisesta toimivallan jaosta Euroopan unioniin liittyvissä asioissa ja etenkin kansanedustuslaitoksen asemasta EU-asioiden kansallisessa valmistelussa. Talous- ja rahaliitto on niin ikään aiheuttanut perustuslainmuutoksia. Talous- ja rahaliittoon kuulumisesta on säännös esimerkiksi Saksan ja Ranskan perustuslaeissa.
Ruotsin tilanne
Ruotsissa on parhaillaan vireillä laaja hallitusmuodon tarkistamishanke. Hallitusmuotoon sisällytettäisiin säännös Ruotsin jäsenyydestä Euroopan unionissa ja eräissä kansainvälisissä järjestöissä. Hallitusmuodossa painotettaisiin myös muutoin Ruotsin osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön.
Ruotsissa on arvioitu, että jäsenyyden Euroopan unionissa tulisi merkittävyytensä ja vaikuttavuutensa vuoksi käydä ilmi perustuslaista.
Jäsenyyden kiinnittämistä hallitusmuodon säännökseen on arvioitu unionista eroamisen näkökulmasta siten, että eroaminen unionista olisi pitkäaikainen prosessi, jonka kestäessä myös perustuslakia jouduttaisiin muuttamaan.
Lisäksi: 3. Euroopan Unionin kehitys (samasta lähteestä)
Kuluneella vuosikymmenellä Euroopan unionin kehitystä on leimannut konstitutionaalistumishanke ja tulevaisuuskeskustelu. Perussopimuksia on kehitetty niin, että yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sen osana samoin kuin oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa ja poliisiyhteistyö pitkälti rinnastuvat tavoitteiltaan ja keinoiltaan yhdentymisen perinteiseen alaan. Tämä on myös vahvistanut unionia yhtenäisenä kansainvälisenä toimijana.
Valtiollisen toimintaympäristön kannalta merkityksellistä on myös perus- ja ihmisoikeuksien aseman vahvistuminen Euroopan unionissa.
Lissabonin sopimuksessa Euroopan unionin perusoikeuskirja sai oikeudellisen sitovuuden ja unionin perussopimuksia vastaavan hierarkkisen aseman. Parhaillaan valmistellaan unionin liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen Lissabonin sopimukseen sisältyvän tätä koskevan määräyksen nojalla. Lissabonin sopimuksen uusi määräys Euroopan unionin kansalaisaloitteesta vahvistaa unionin kansalaisulottuvuutta.
Valtion- tai hallitusten päämiehistä koostuvan Eurooppa-neuvoston asema unionin toiminnassa on jatkuvasti vahvistunut, ja Lissabonin sopimuksella sen merkitys on kasvanut edelleen. Eurooppa-neuvosto on saanut uusia toimivaltuuksia oikeudellisesti sitovien päätösten tekemiseen. Se muun muassa päättää perussopimusten muuttamisesta yksinkertaistetussa tarkistusmenettelyssä tietyissä asioissa ilman konventin tai hallitustenvälisen konferenssin koolle kutsumista.
Se voi myös muuttaa neuvoston päätöksentekomenettelyjä yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksentekoon yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla ja unionin monivuotisten rahoituskehysten osalta sekä tehdä unionin strategisia etuja ja tavoitteita koskevia päätöksiä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja muilla unionin ulkoisen toiminnan aloilla.
Lisäksi Eurooppa-neuvosto päättää Euroopan parlamentin paikkojen jakautumisesta jäsenvaltioiden kesken ja komission kokoonpanosta sekä neuvoston eri kokoonpanoista ja neuvoston puheenjohtajuusjärjestelmän yksityiskohdista.
Suomen jäsenyyden aikana unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ala ja merkitys ovat kasvaneet ja toimintamuodot kiinteytyneet. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan laajentumista kuvaa sen budjetin kasvu viimeisen viiden vuoden kuluessa yli nelinkertaiseksi.
Jäsenyys Euroopan unionissa ulottaa vaikutuksensa laajasti jäsenvaltioiden kansainvälisiin suhteisiin, myös kahden- ja monenvälisiin suhteisiin unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa.
Käytännössä Euroopan unioni määrittää myös jäsenvaltioiden ulkopolitiikan agendaa. EU:n jäsenvaltioiden välillä ovat pääosaan nousseet Euroopan unionissa yhteisesti edistettävät asiat perinteisten ulkosuhteiden sijaan.
Lissabonin sopimukseen sisältyy määräys jäsenvaltioiden keskinäisestä avunantovelvoitteesta sellaisia tilanteita varten, jolloin jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Yhteisvastuuvelvoitetta koskevan määräyksen tarkoituksena on puolestaan vahvistaa unionin ja sen jäsenmaiden yhteistoimintamahdollisuuksia Euroopan turvallisuusstrategiassa määriteltyjen ei-valtiollisten uhkakuvien, kuten terrorismin ja luonnononnettomuuksien, torjumisessa. Keskinäisen yhteisvastuuvelvoitteen on katsottu jo ennen sopimuksen voimaantuloa velvoittavan jäsenvaltioita terrorisminvastaisessa toiminnassa.
Tilanteissa, joissa toimivallan siirron on katsottu koskevan perustuslakia ja siis olevan sen kanssa ristiriidassa, velvoitteen kansallinen voimaansaattamislaki on voimassa niin sanottuna poikkeuslakina.
Jos perustuslaissa olisi nimenomainen säännös menettelystä merkittävää toimivaltaa koskevissa siirroissa, toimivallan siirto ei vaatisi poikkeuslain käyttöä. Toimivallan siirron perustuslakisääntelyä tulisi tarkistaa tämän mukaisesti.”
Lähde: http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+60/2010&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
TykkääTykkää