Vaalirahoittajat 2011 ja Euroopan velkojen verkosto

Tänään eduskunnassa äänestetään Suomen tuesta Portugalin puhjenneen eurokuplan paikkaamiseksi. Kuitenkaan Portugalin velkaantumisen syistä ja taustoista ei ole esitetty paikkansa pitävää katsausta.

Kuinka paljon nyky-suomalaiset kestävät jatkuvaa kusettamista?

Toivottavasti saamme tietää pian lisää Suomen vaalirahoittajista 2011 eduskuntavaaleista. Samoin kuin euromaiden vaalirahoittajista. Koskien puolueita ja vaaleissa valittuja sekä ehdokkaina olleita.

 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Eduskunnan sivuilta poimittua:

10. KESKIVIIKKONA 25. TOUKOKUUTA 2011 kello 12.00     (Ennakkotieto)

Päiväjärjestys
Ilmoituksia

Ainoa käsittely

1) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Portugalille annettavaa lainoitusta varten Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta

Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2011 vp
(vain äänestykset)

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Hallituksen kanta
Lähde: Valtioneuvoston tiedonanto  VNT 1/2011 vp

Portugalin ohjelmasta neuvoteltaessa Suomi edellytti, että Portugali käynnistää neuvottelut yksityisten lainanantajiensa kanssa näiden pysymiseksi maassa vastineeksi ohjelmasta ja lainoituksesta. Suomen vaatimuksesta tämä ehto on kirjattu Portugalin sopeutusohjelmaan.

Suomi asetti niin ikään välttämättömäksi ehdoksi ohjelmaan osallistumiselleen, että EU-maiden lainojen takaisinmaksua varmistetaan Portugalin toimin siten, että Portugali sitoutuu myymään valtiollista omaisuuttaan. Myös tämä edellytys toteutui.

Koska Suomen asettamat ehdot täyttyvät, hallitus katsoo voivansa hyväksyä Portugalin sopeutusohjelman ja Suomen osallistumisen Portugalin lainoitusohjelmaan.

Hallitus pitää Portugalin pyyntöä rahoitusavun saamiseksi ja Euroopan talouden vakautusmekanismin aktivoimiseksi lainan myöntämiseksi Portugalille perusteltuna, jotta vältettäisiin maan valtion ajautuminen kassakriisiin, jonka seuraukset Euroopan rahoitusmarkkinoilla olisivat erittäin vaikeasti ennakoitavia.

Portugalin valtion maksukyvyttömyys heijastuisi Suomen hallituksen arvion mukaan todennäköisesti välittömästi myös markkinoiden suhtautumiseen Espanjaan, joka on alkuvuoden 2011 aikana onnistunut palauttamaan sijoittajien luottamusta politiikkatoimillaan.

Riski hyvin epävakaan markkinakehityksen kierteen syntymiselle negatiivisine vaikutuksineen kokonaistaloudelliselle kehitykselle etenkin euroalueella olisi tässä vaihtoehdossa ilmeinen. Eri toimintavaihtoehtoihin liittyviä skenaarioita ja riskejä perusteellisesti arvioituaan hallitus katsoo, että Suomen kansalaisten ja kansakunnan edut voidaan parhaiten turvata ja riskit minimoida hyväksymällä Suomen osallistuminen Portugalille annettavaan lainoitusohjelmaan.

Hallitus arvioi, että Portugalin sopeutusohjelma on tavoitteiltaan realistinen ja sen avulla Portugalin paluu rahoitusmarkkinoille voi onnistua. Portugalin sopeutusohjelman elementeissä ei ole ilmennyt seikkoja, joiden johdosta Suomi ei voisi olla siinä mukana.

Edellä esitetyn perusteella hallitus pitää perusteltuna, että Suomi myöntää valtiontakauksen Portugalin lainoituksen edellyttämälle ERVV:n varainhankinnalle. Suomen osuus ERVV:n Portugalin lainoitukseen tarvittavasta varainhankinnan pääomasta, joka on ERVV:n arvion mukaan 30,8 miljardia euroa, on 1,944 prosenttia eli 598,8 miljoonaa euroa. Suomen takauksen yhteismäärä olisi arviolta 1,07 miljardia euroa. Takauksen yhteismäärästä vuodelta 2011 kertyvä osuus olisi noin 540 miljoonaa euroa, joka koostuu 350 miljoonan euron pääomaosuudesta ja sille arvioidusta korosta sekä näille annettavasta 20 prosentin ylitakauksesta. Vuosilta 2012 ja 2013 kertyvä osuus olisi vastaavasti noin 530 miljoonaa euroa, joka koostuu 248,8 miljoonan euron pääomaosuudesta ja sille arvioidusta korosta sekä näille annettavasta 60,8 prosentin ylitakauksesta.

Jos puitesopimuksen muutos ei tule voimaan Portugalin lainoitusohjelman aikana, ERVV:n varainhankintatarve Portugalin lainoitukseen olisi 36 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 700 miljoonaa euroa. Suomen kokonaistakaus olisi mainitusta pääomaosuudesta tuleva korko sekä pääoman ja koron kattava 20 prosentin ylitakaus mukaan luettuna noin 1,08 miljardia euroa.

Suomen hallitus korostaa että, Portugalin samoin kuin aiemmin Kreikan ja Irlannin ohjelmien rahoitus on lainaa, joka on maksettava takaisin.

Lue lisää Euroopan velkojen verkostosta tästä US Puheenvuoron artikkelista: Euroopan talous = pyramidihuijaus. Velkakriisi = petos. Talouskriisi = jälkiä peitellään

 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Mielestäni Euroopan velkojen verkostosta on saatava esille ainakin seuraavat perusasiat.

Tekstiselostein ja selventävin kaavioin varustettuna:

1. Kuka lainasi Euroopassa alunperin kenellekin?
2. Kuinka paljon ja minkälaisin sopimuksin sekä vakuuksin?
3. Miksi vakuudet eivät riittäneet? Mihin lainatut varat lopulta menivät?
4. Kenelle nämä nyt vapaana vellovat euromaiden tuet lopulta päätyvät?
5. Ajetaanko jättitukien piiriin koko ajan sinne kuulumattomia velkoja?
6. Miten takuuvelkojen takaisinmaksua voi seurata?
7. Euromaiden valtapuolueiden ja niiden edustajien vaalirahoittajat koko 2000-luvulta?
8. Mihin yksilöityihin lakeihin tai juridisiin sopimuksiin Suomen loputtomalta tuntuva roikkuminen tässä jatkuvasti pullistuvan eurokuplassa pohjautuu?
9. Ketkä henkilöt käytännössä euron pelastustehtävää hoitavat? Suomessa? EU:ssa?
10. Ovatko muut euromaat joutuneet muuttamaan perustuslakejaan Suomen lailla?

Taustat kohta numerolle 10 netistä hakusanoilla:
HE 60/2010 toimivalta
korporatismi

Nämä perustiedot saatuamme mekin tiedämme; mikä todellinen tilanne on ja miten siihen on jouduttu? Myös Portugalin osalta.

Aurinko paistakoot, paikkansa pitävä tieto kulkekoot ja Suomen sisäiset Berliinin muurit jatkakoot murenemistaan. Myös eduskunnan graniittikaltereiden takana.

 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Aiheeseen liittyvät Suomi 2017 ajatushautomon artikkelit:

Ylittääkö Irlannin eurokuprun tukipaketin suuruus Kreikan?
EU:n ja maan tapa esiin rehellisyydessä sekä avoimuudessa

Advertisements

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, ay-liike, EU, eurokupla, finanssikusetus, keskusliitot, korruptio, maan tapa, mediasensuuri, Perustuslaki, politiikka, populismi, populisti, Suomen ihmisoikeustilanne, talouselämä, vaalirahaskandaali, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s