Suomen ihmisoikeustilanne 2010 – EIT Päivi Hirvelä 2006

Maan vakiintunut tapa avoimuudessa ja rehellisyydessä herättää jatkuvasti ihmetystä.

Ainakin, jos on kiinnostunut saamaan omaan käyttöönsä paikkansa pitävää tietoa yhteiskuntamme perustaan kuuluvista asioista. Minun mielestäni Suomen ihmisoikeustilanne kuuluu kiistattomasti yhtenä kokonaisuutena edelleen paisuvaan Finngate-skandaaliin. EIT ja Päivi Hirvelän tapaus kuuluvat kiinteästi sen monisyiseen juuristoon.

SISÄLLYSLUETTELO
Suomen ihmisoikeustilanteesta kokoomukselaisin vihersävyin
Lumedemokratiassa on lumelääkäreitä, – opettajia ja – tuomareita?
Seura kirjoittaa: ” Tuomariksi väärin perustein”
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin toimii Euroopan neuvoston (EN) alaisuudessa
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Suomen sihteeristö
Kaavio käsittelystä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa
HE 232/2005 heikensi suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan tilaa entisestään
Tapaus Päivi Hirvelä ja EIT
Aktiivinen kansalainen komissaari Rehnille
EIT – tuomari on saanut valehdella kelpoisuutensa?

SUOMEN IHMISOIKEUSTILANTEESTA KOKOOMUKSELAISIN VIHERSÄVYIN
Näin kertoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros Suomessa vallitsevasta ihmisoikeustilanteesta. Hän oli kokoomuksen ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2007 ja vihreiden listalla vuoden 2004 eurovaaleissa:

”Ihmisoikeusloukkaukset Suomessa…

eivät onneksi ole valtion tuottamia tahallisia, vakavia ja systemaattisia ihmisoikeusloukkauksia, kuten monessa maassa on.

Valtio on kuitenkin ensisijaisesti vastuussa ihmisoikeuksien turvaamisesta ja esimerkiksi oikeusturva on keskeinen valtion kontolla oleva kysymys, jossa meillä on ongelmia. Yhdenvertaisuus on toiminnassamme tärkeä teema.

Tuotamme siitä paljon selvityksiä EU:n perusoikeusvirastolle.”

Lähde: Suomen Laki – Viisi ajatusta, Jenni Turunen, 9.11.2010, 10:01
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros

Joten tuon pääsihteeri Kouroksen lausuman perusteella meidän suomalaisten ei kannata enää odottaa Euroopan unionin suunnasta apua. Siis jos halutaan oikeutta lakien takaamalla tavalla. Maamme tapa ihmisoikeusasioissa on leviämässä ilmeisen menestyksellä EU:n tasoiseksi perusstandardiksi?

LUMEDEMOKRATIASSA ON LUMELÄÄKÄREITÄ, -OPETTAJIA JA –TUOMAREITA?
Viimeisen vuoden aikana tiedotusvälineet on kirjoittaneet kasapäin juttuja valelääkäreistä ja valeopettajista, jotka ovat päässeet työpaikkoihinsa muuttamalla tietojaan opinnoistaan ja/tai tehtävään vaadittavasta työkokemuksesta. Jääneet kiinni ja joutuneet virallisen tutkinnan kohteeksi.

Vaan mitä tapahtuu, jos Suomen ihmisoikeustilanteen ja suomalaisten ihmisoikeuksien sekä oikeusturvan toteutumisen kannalta kaikkein tärkeimpään tuomarivirkaan valitaan henkilö väärin perustein?

Saako toisissa tehtävissä kiistattomasti kertynyttä työkokemusta siirtää toiselle tehtävänimikkeelle, jotta virkaan vaadittavat pätevyysvaatimukset tulisivat täytetyiksi?

Tässä toistaiseksi ainoa tiedossa oleva suomalaisten tiedotusvälineiden kirjoittama artikkeli aiheesta. Olkaa hyvät. Taustaa Suomen ihmisoikeustilanteesta vuosina 2006-2010.

SEURA KIRJOITTAA: ”TUOMARIKSI VÄÄRIN PERUSTEIN”
Uuden ihmisoikeustuomarin hakemuksessa oli vääriä tietoja

Päivi Hirvelä Suomen ihmisoikeustuomariksi väärin perustein


– Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana –

Tässä pienimuotoinen katsaus Suomen valtion ihmisoikeustuomarina toimivan Päivi Hirvelän tehtävän valintaan liittyvistä epäselvyyksistä. Asiaan liittyy mielestäni selkeä osoitus siitä, että Suomessakin toimii harmaa hallinto.

Ensin eduskunnan sivuilta poimittu katsaus Euroopan neuvostoon, jolla ei ole mitään tekemistä Euroopan unionin ja sen toimielinten välillä. Ainakaan toistaiseksi.

Sitten vastuulliset kansanedustajamme, jotka ovat myös vakaasti vaienneet tämän(kin) asian tiimoilta. Yhdeltä heiltä sain aikanaan vastauksen, että Hirvelän juttu on ”isojen poikien asiaa”, mutta siihen se sitten jäikin.

EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN TOIMII EUROOPAN NEUVOSTON (EN) ALAISUUDESSA

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyöjärjestö.

Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1989. Järjestön tärkeimmät toimielimet ovat ministerikomitea ja parlamentaarinen yleiskokous, joka kokoontui ensimmäisen kerran perustamisvuonna 1949.

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta

Suomi liittyi Euroopan neuvoston jäseneksi vuonna 1989. Suomea yleiskokouksessa edustavat viisi eduskunnan valitsemaa kansanedustajaa sekä heidän varajäsenensä. Valtuuskunta antaa eduskunnalle vuosittain selvityksen toiminnastaan. Suomen valtuuskunnalla on sihteeristö eduskunnan kansainvälisten asiain yksikössä.

Jäsenet

Puheenjohtaja:
* Hurskainen, Sinikka /sd  30.03.2007 –

Varapuheenjohtaja:
* Kaikkonen, Antti /kesk  16.02.2006 –

Muut jäsenet:
* Asko-Seljavaara, Sirpa /kok  30.03.2007 –
* Laukkanen, Markku /kesk  15.05.2007 –
* Sasi, Kimmo /kok  30.03.2007 –

Varajäsenet:
* Kallio, Reijo /sd  30.03.2007 –
* Kiuru, Krista /sd  03.05.2007 –
* Korkeaoja, Juha /kesk  15.05.2007 –
* Laakso, Jaakko /vas  30.03.2007 –
* Ukkola, Tuulikki /kok  03.05.2007 –

Virkamiehet
* Carlander, Gunilla, kansainvälisten asiain neuvos
valtuuskunnan sihteeri

Lähde: Eduskunta – Päivitetty: 14.12.2010 00:05:53

EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN JA SUOMEN SIHTEERISTÖ
Seuraavaksi vapaamuotoisesti kerrottuna Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta, josta käytetään yleisesti kahta lyhennettä EIT tai IOT.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi valittaa jokainen Suomen kansalainen, kun kansallisen oikeusjärjestelmän mahdollistama oikeuskeinojen tie on kuljettu loppuun.

Valituksen jättämiselle määräaikaan mennessä ja valituksen muodolle on olemassa tarkat ohjeistukset.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ota kantaa kansallisen oikeusjärjestelmän antamaan tuomioon tai päätökseen. Eli se ottaa kantaa vain siihen, että onko oikeusprosessi Suomessa sujunut Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti vai ei.

Vastapuolena kansalaisella on aina Suomen valtio ja tarkemmin sanottuna ulkoministeriön Ihmisoikeuspolitiikan yksikkö, jonka päällikkönä toimii tätä kirjoitettaessa Sofie From-Emmesberger.

Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta saamien langettavien tuomioiden pitäisi parantaa suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista suomalaisessa tuomioistuinjärjestelmässä.

Kuitenkin jo varsin hyvin tuntemassani suljetusti ja kirjallisesti toimivassa vakuutusoikeudellisessa tuomioistuinjärjestelmässä suunta on EIT:.n langettavien tuomioiden jälkeen ollut aivan toinen.

Lisätiedot avoimen internetin hakukoneiltakahden lääkärin loukku

Lisää maan virallista tietoa ulkoasiainministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksiköstä tätä kirjoitettaessa löytyy esimerkiksi osoitteessa:

Ihmisoikeusvalitukset kansainvälisille elimille
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=31355&contentlan=1&culture=fi-FI
– linkki toiminnassa 5.2.2016

Suomen sihteeristön rooli on ottaa vastaan Suomesta tulevat valitukset ja tehdä niille esiseulonta. Suomen sihteeristön mahdollisesti tekemistä referaateista eli tiivistelmistä suomen kielestä tuomioistuimen työkielille (ranska ja englanti) tuomarikokoonpanon ratkaisua varten ei anneta kopioita valituksen tekijälle eli asianomaiselle itselleen. Kuten ei myöskään mistään muusta kirjallisen ja suljetun tuomioistuinkäsittelyn asiakirjoista.


KAAVIO KÄSITTELYSTÄ EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIMESSA

Valituksen käsittely EIT:ssa – Harmaan hallinnon kohdat punaisella

– Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana –

Suomen sihteeristö käyttää laajaa harkintavaltaa siitä, että sen päätäntävallassa on valita ne aiheet, jossa Suomi ottaa nokkiinsa. Yleensä langettavat tuomiot ovat koskettaneet esimerkiksi ajallisesti ylipitkiä oikeusprosesseja. Rahalliset korvaukset ovat mielestäni minimaalisen pieniä ja Suomen valtion myös ostaa langettavia tuomioita ennen niiden etenemistä päätösvaiheeseensa. Pari vuotta sitten keskimääräinen ostotarjoushinta jutun poisvedolle oli noin 3 333 euroa.

HE 232/2005 HEIKENSI SUOMALAISTEN IHMISOIKEUKSIEN JA OIKEUSTURVAN TILAA ENTISESTÄÄN
Valtaosa EIT:een tulleista valituksista eli ainakin 97 prosenttia poistetaan Suomen sihteeristön toimesta ilmeisen perusteettomina, väärin tehtyinä tai myöhään tulleina. Siis Suomen valtion virallisen tulkinnan mukaan.

Tärkein tekijä on mielestäni se, että oikeudellisiin päätöksiin tyytymättömät Suomen kansalaiset jaksavat tehdä valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri ovat vain osa samassa symbioosissa sätkivää apparaattia.

Siksi Suomen valtion miinussaldoa Suomessa vallitsevasta todellisuudesta on syytä kasvattaa kansainvälisillä foorumeilla entistä reilummin näkyviin. Vain yhdessä olemme enemmän.

Tämän hallituksen esityksen (HE 232/2005) myötä tosiasiassa Suomen kansalaisten asemaa heikennettiin entisestään suhteessa Suomen valtioon. Tiedotusvälineetkään eivät huomanneet tai sitten vain oli sovittu, että turha nostaa tällaisia asioita häiritsemään rehellisiä virkamiehiämme.

Tosin tässäkin asiassa heiltä on jäänyt huomaamatta, että Suomen valtio muodostuu yksittäisistä kansalaisista.

Alla olevien lainausten lähteen virallinen nimi on harhaanjohtavasti seuraavanlainen:

”Hallituksen esitys Eduskunnalle ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen neljännentoista pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta”

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2005/20050232

”Pöytäkirjassa ehdotettujen muutosten avulla pyritään parantamaan valvontajärjestelmän toimintaa antamalla ihmisoikeustuomioistuimelle menettelyllisiä keinoja ja tarvittavaa joustovaraa valitusten käsittelyssä.

Tarkoitus on erityisesti vähentää ihmisoikeusloukkauksen toteamiseen johtavien toistuvien tapausten sekä sellaisten valitusten käsittelyaikaa, jotka aivan ilmeisesti jäävät tutkittavaksi ottamatta.

Myös ihmisoikeustuomioistuimen lopullisten tuomioiden nopea ja täydellinen täytäntöönpano pyritään varmistamaan.

Ihmisoikeustuomioistuimen suodatuskapasiteettia vahvistetaan.

Yksilövalitus voidaan jättää tutkittavaksi ottamatta yhden tuomarin kokoonpanossa, mikäli tällainen päätös voidaan tehdä asiaa enempää tutkimatta.

– – – – – – – –

Jutussa osapuolena olevan sopimusvaltion suhteen tuomioistuimeen valittu, ns. kansallinen tuomari osallistuu viran puolesta asian käsittelyyn jaostossa ja suuressa jaostossa. Asian käsittely on pääsääntöisesti julkista.

Tuomioistuimen osaston asettamat komiteat voivat yksimielisellä päätöksellään jättää tutkittavaksi ottamatta tai poistaa asialistalta yksilövalituksen, jos tällainen päätös voidaan tehdä asiaa enempää tutkimatta. Näissä tapauksissa on kysymys valituksesta, joka ei täytä valitukselta edellytettäviä muodollisia vaatimuksia tai jolla muutoin ei ole menestymisen mahdollisuuksia.

– – – – – – – –

Pöytäkirjaan sisällytetyt muutokset koskevat lähinnä seuraavaa kolmea aluetta.

Ensinnäkin, tuomioistuimen suodatuskapasiteettia vahvistetaan käsiteltäessä valituksia, joilla ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Tällä hetkellä noin 97 prosenttia kaikista valituksista jätetään tutkittavaksi ottamatta tai poistetaan listalta. Uuden järjestelmän mukaan yksilövalitus voidaan jättää tutkittavaksi ottamatta myös yhden tuomarin kokoonpanossa, mikäli tällainen päätös voidaan tehdä asiaa enempää tutkimatta. Tuomareita näissä kokoonpanoissa avustavat sihteeristöön kuuluvat, tuomioistuimen presidentin alaisuudessa toimivat esittelijät. Aikaisemmin tällaiset päätökset tehtiin kolmen tuomarin kokoonpanossa toimivissa komiteoissa.

Toiseksi, valitusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tiukennetaan.

Uuden järjestelmän mukaan tuomioistuin voi jättää valituksen tutkimatta myös, jos se ei katso valittajan kärsineen huomattavaa haittaa. Ehtona kuitenkin on, ettei yleissopimuksessa ja sen lisäpöytäkirjoissa tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittaminen vaadi valituksen asiasisällön tutkimista, eikä mainitulla perusteella voida hylätä tapausta, jota kansallinen tuomioistuin ei ole asianmukaisesti käsitellyt. Tämä merkitsee muutosta ja heikennystä ihmisoikeussopimuksen kansainvälisessä valvontaulottuvuudessa, sillä mainitun edellytyksen nojalla tuomioistuin voi jättää tutkimatta valituksen, joka nykyisessä järjestelmässä johtaisi tuomioon ja ihmisoikeusloukkauksen toteamiseen.

Kolmanneksi, kolmen tuomarin kokoonpanossa toimivien komiteoiden toimivaltuudet laajennetaan käsittämään myös toistuvat tapaukset. Uuden järjestelmän mukaan komitea voi yksinkertaistetussa käsittelyssä yksimielisen äänestystuloksen perusteella päättää, että valitus otetaan tutkittavaksi sekä samalla antaa sen asiasisältöä koskevan tuomion, jos asiaan liittyvästä, yleissopimuksen tai sen pöytäkirjojen tulkintaa tai soveltamista koskevasta kysymyksestä on jo olemassa tuomioistuimen vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Nykyään komiteoilla on vain samansisältöinen toimivalta kuin edellä mainitulla yhden tuomarin kokoonpanolla tulee olemaan uudessa järjestelmässä.

Pöytäkirja sisältää myös eräitä muita valvontajärjestelmän tehokkuuden lisäämiseen tähtääviä muutoksia.”

Tee halutessasi vertailua internetissä hakusanoilla:
vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen

TAPAUS PÄIVI HIRVELÄ JA EIT
Tiesittekö, että nimikirjanotteensa mukaan Päivi Hirvelä oli töissä ennen nimitystään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa seuraavin tiedoin:

temprorary lawyer (määräaikainen lakimies) 18.06.2001 – 31.12.2001

Itse pidän tärkeimpänä sitä, että saamme vihdoinkin kaikkien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomen sihteeristössä palvelleiden henkilöiden nimitiedot, virkasuhteiden pituudet ja asemat reaaliaikaiseen julkiseen rekisteriin.

Suomen ihmisoikeusasiat ovat ulkoasiainministeriön peukkujen alla taikka leukojen kohdalla.

Päivi Hirvelä – tapaus käynnistyi vuonna 2006 sdp:n Erkki Tuomiojan toimiessa ulkoasiainministerinä. Hän viime kädessä päätti Päivi Hirvelän nimityksestä Suomen ihmisoikeustuomarin virkaan.

Näin Päivi Hirvelästä kerrottiin Wikipediassa 21.3.2009:

Wikipedian artikkeli Päivi Hirvelästä 21.3.2009

– Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana –

Nimityksiin liittyviin epäselvyyksiin ovat monet aktiiviset suomalaiset yrittäneet saada tietoa viranomaisilta ja poliittisilta päättäjiltä. Kysymyksiä on saanut esittää, mutta vastaukset ovat edelleen vuonna 2010 saamatta. Suomen ja Ranskan poliisille tehdyt tutkintapyynnötkään eivät ole johtaneet mihinkään.

Tuossa HE 23/2005 saatesanoissa on maininta siitä, että ”Pöytäkirja sisältää muun muassa määräyksen, joka omalta osaltaan mahdollistaa Euroopan unionin liittymisen yleissopimukseen”, joten Euroopan unioninkin voidaan katsoa olevan velvoitettu puolustamaan suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista Euroopan neuvoston alaisessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

AKTIIVINEN EU-KANSALAINEN KOMISSAARI REHNILLE
”Suomen sisällä on nyt myös kyse, kun Hirvelä  on nimitetty väärin perustein ja väärässä menettelyssä  Suomen ehdokkaana EIO:n tuomariksi. Tämän virheellisen menettelyn vuoksi Suomi voitaisiin sulkea EU:n toimien ulkopuolelle kunnes asia on korjattu,  EU:n laajentumisesta (ja siis myös negatiivisesta laajentumisesta eli supistumisesta) vastaavana komissaarina asia siis kuuluu myös suoraan Teille. Viittaan asiassa EU-oikeuteen, asetuksiin, perussopimukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan.

On turhaa puhua ihmisoikeusnormien ja oikeudenmukaisuuden noudattamisesta Suomessa, joka valvonta siis kuuluu myös  EU:lle, kun Suomi tarkoituksellisen virheellisesti on ehdottanut valtionsyyttäjä Päivi Hirvelää EIO:n tuomariksi.

Tärkeimmät  virheet ovat seuraavat

* Hirvelä on antanut virheellistä tietoa urakehityksestään curriculum vitaessaan, jonka paneelin jäsenet ovat tienneet
* valintapaneeli ehdokkaiden valitsemiseksi on asetettu Suomen lakien mukaan väärin
* valintapaneelien jäsenet ovat olleet esteellisiä tai muuten estyneitä toimimaan siinä. Mm sen puheenjohtaja Paavo Nikula, joka valtioneuvoston oikeuskanslerina valvoo kaikkea viranomaistoimintaa, ei luonnollisesti voi ottaa osaa viranomaistoimintoihin muuten kuin virassaan ja virastossaan.

* Suomen valtio ei ole menetellyt vallitsevan normin eli EN:n suosituksen “Recommendation nro 1649”  mukaan. Mm eduskunnan olisi pitänyt asia käsitellä ja muutenkin prosessin olisi pitänyt olla transparentti.

Olette kirjoituksellanne Suomen Kuvalehdessä nro 48 pvm 30.11.2007 EU:n laajentumisesta vastaavana komissaarina kirjoittanut otsikolla ”Katoavaista on kansakunnan menestys”  mm. seuraavasti:  “ilman luotettavasti toimivaa oikeusvaltiota ei myöskään ihmisten välinen luottamus ole mahdollista”.

Lähde: Kirjeenvaihto Kalevi Kannus/Olli Rehn 13.12.2007 – Promerit
http://www.promerit.net/forum.hirvela.html
HUOM! > linkki toiminnassa artikkelin julkaisu hetkellä.

EIT – TUOMARI ON SAANUT VALEHDELLA KELPOISUUTENSA?
http://www.promerit.net/2013/08/20195/
– linkki toiminnassa 5.2.2016
– yksityiskohtainen selonteko valintaprosessista

Vuonna 2007 nähtävästi käynnistyivät apparatismia Suomessa ja Euroopassa toteuttavan apparaatin koneisto täydellä voimallaan.

Päivi Hirvelä tapauksesta ei ole enää saatu vastauksia, vaikka Suomen maine tai brändi oikeusvaltiona, niin vaatisi.

Myös Wikipediassa oli tällä välin tapahtunut ensimmäinen retusointi, jonka sattumalta vinkin perusteella poimin talteen.

Näin Päivi Hirvelästä kerrottiin Wikipediassa 10.12.2010:

Wikipedian artikkeli Päivi Hirvelästä 10.12.2010

– Klikkaamalla kuvaa hiirelläsi; saat sen ruudullesi isompana –

En enää ihmettele, jos paska-asioilla on eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ja kiinalaisilla työmiehillä taas vakuutusoikeudessa paremmat ihmisoikeudet kuin meillä velttoperseisiksi haukutuilla suomalaisilla.

Olemmehan vain piikki apparatsikkieliitin mielissä, kun vaadimme ja valvomme perusoikeuksiemme toteutumista. Eihän niitä lakitekstejä niin vakavasti pitäisi ottaa? Vai mitä?

Aina niin. Meinasi unohtua.

Apparatismi täyttää aina verkostonsa sisällä avautuvat työpaikat naisillaan ja miehillään. Apparatismissa tehtävään sopivuus painaa aina enemmän kuin pätevyys. Mikäli pätevyysvaatimukset uhkaavat tulla palkkaamisen esteeksi, niin vaatimuksia voidaan aina muuttaa tai niistä joustaa sekä kirjoittaa työhistoriaa tarvittaessa uusiksi.

Kohun keskipisteessä olevalle Päivi Hirvelälle itselleen on käynyt ja käymässä hyvin:

http://ajankuva.blogspot.com/2010/01/suomen-ihmisoikeustilanne-synkkenee.html

* joten vaillinainen tuomaripätevyys sen kun karttuu eikä liksassakaan ole valittamista…

Suomen ihmisoikeusasiat kuuluvat kokoomuksen ulkoasiainministeri Alexander Stubbin johtaman ulkoministeriön alaisuuteen. Näin hänen totesi aiheesta vuonna 2006 meppinä ollessaan:

”Joku viisas tokaisi täällä parlamentin käytävillä kerran, että kyllä muiden valtioiden ihmisoikeustilanteesta kannetaan huolta ja meteliä, mutta EU-jäsenvaltioiden rikkomuksista pysytään mielummin hiljaa.

Olet oikeassa, että vakuutusyhtiöillä on Euroopassakin valtavasti valtaa käsissään. Ja valitettavasti EU:n valta ei yletä heitä suitsemaan.”

Joten olisiko reilua kertoa meille suomalaisille ennen eduskuntavaaleja, että suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen Suomessa ovat jatkossakin vain aikuisille syötettävää iltasatua? Kafkan sanoin kerrottuna ja apparatsikkien auliisti avittamina.

Mainokset

Tietoja Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
Kategoria(t): "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, apparaatti, apparatismi, apparatsikki, EU, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvosto, maan tapa, Perustuslaki, rasismi, rasisti, Suomen ihmisoikeustilanne, vakuutusoikeus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s