Joukkoistaminen toimii myös valtaeliitin parissa

”Uudistettu” perustuslain versio HE 60/2010 (LJL 3/2011) hyväksyttiin eilen eduskunnassa äänin 118 -40.

Tarkempi katsaus äänestyksen tulokseen ja äänestäjien kommentteihin seuraavasta Uusi Suomi linkistä – Finis Finlandiae. Rip 1917-2011. Näin eduskunta äänesti perustuslain muutosesityksestä (linkki toiminnassa 22.10.2011 kello 18:37)

Tiedotusvälineiden uutispimento perustuslain 1§, 94§ ja 95§ koplauksen merkittävyyden suhteen piti melkein loppuun asti. Kun eduskunta äänesti asiasta kello 13 alkaneen täysistunnon alussa, niin verkkolehti Uusi Suomi julkaisi erittäin merkittävästä aiheesta uutisen kello 10.55.

Timo Soini toivottomassa tilanteessa: ”Käsittämätöntä nöyristelyä” - Julkaistu: 21.10.2011 10:55 (linkki toiminnassa 22.10.2011 kello 17:55)

No ei siinä mitään. Keskustelu perustuslaki ”uudistuksen todellisista vaikuttavuuksista jatkuu netissä, turuilla ja toreilla kuumana.

Eppu Normaali: "...Jos kaljahuuruista herätätte maan, kansan päät voi alkaa vaikka toimimaan..."

Eppu Normaali: ”…Jos kaljahuuruista herätätte maan, kansan päät voi alkaa vaikka toimimaan…”

Tasavallan presidentti Tarja Halosen vaikenemista ihmettelen. Taas kerran.

Uusi Suomi Puheenvuoro/Promerit.net – kuvakoosteessa tunnelmia kiteytetään näin – Isoin EU jytky kautta aikojen! (linkki toiminnassa 22.10.2011 kello 18:30)

Joukkoistaminen valtaeliitin keskuudessa toimii myös hyvin

Myös vallankahvassa olleet ja siellä olevat pyrkivät omalta osaltaan vaikuttamaan eduskunnan päätökseen. Tosin hiljaisuudessa tapahtuvan suoran vaikuttamisen keinoista ja käytetyistä rahasummista en pysty esittämään arvioita. Oheinen iso ilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa perustuslain toisena ja ratkaisevana äänestyspäivänä 21.10.2011 ja julkaisen sen toistamiseen veloituksetta. Itselleni teki suuria vaikeuksia ymmärtää vetoomuksen teksti. Kunnes tajusin, etten varmaankaan kuulunut tarkoitettuun kohderyhmään. En piere ranskalaisittain parfyymejä. Ainakaan vielä.

- Klikkaamalla kuvia hiirelläsi, saat sen ruudullesi isompana -

Vaalirahoittajia, vai? Mitä organisaatioita vetoomuksen allekirjoittaneet henkilöt edustavat tai ovat edustaneet? Entä puolisot tai elämänkumppanit? Mainostilan hinta ja maksajat?

Mielenkiintoista on jossain vaiheessa saada tietää se, että kuinka moni tuon kallishintaisen vetoomuksen allekirjoittajista osallistui EU-seminaariin Finlandia-talossa 2.2.2009 ja minkä organisaation edustajana.

Tärkeää tietää. Keitä tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen, rekisteröityneiden puolueiden edustajia paikalla oli? Osallistuiko  EU-organisaatioiden henkilöitä seminaariin? Keitä kaikkia ja mistä? 5.5.2013 päivitys > Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Vanhasen listasta.

 

Itse pidän äärettömän tärkeänä sitä, että ”Suomen EU-politiikan tahtotila 2010-luvulla” -seminaarin 2.2.2009 osallistujatiedot saadaan pikaisesti avoimeen julkisuuteen. Luonnehtihan talouskomissaari Olli Rehn puheensa alussa tilaisuutta EU-politiikan Korpilammeksi. Keitä paikalla oli ja ketkä heitä käskyttivät? Ja mihin suuntaan? Verovaroilla järjestettyjen EU-tilaisuuksien osallistujatietojen salaaminen ainakin itseäni ihmetyttää. Eletäänhän sentään jo vuotta 2011.

Muuten. Helsingin Sanomissa 21.10.2011 julkaistun ”VETOOMUS EUROOPPALAISEN DEMOKRATIAN JA YHTEISKUNTARAUHAN PUOLESTA” yksi allekirjoittajista oli kuin sattumalta Finlandia-talolla pidetyn ja valtaeliitille tähdätyn EU-seminaarin isäntä. Pääministeri Matti Vanhanen, keskustapuolue. Nykyinen Perheyritysten liitto ry:n toimitusjohtaja. Tuossa valtioneuvoston päätöksellä salatussa Vanhasen EU-listassa on alustavien tietojen mukaan enemmän nimiä kuin Tiitisen listassa. Lukumääräisesti myös enemmän nimiä kuin myös tiukasti salatussa vakuutuslääkärilistassa.

Herää kysymys, mistä kaikesta Euroopan unionin suuntaan sovitusta ja suunnitellusta me emme täällä katu- ja ruohonjuuritasolla vieläkään tiedä…?

Tulevaisuus paljastaa, minkälaisia yhtäläisyyksiä Tiitisen listan, Vanhasen listan ja vakuutuslääkärilistan välillä vallitsee. Tuon EU-seminaarin 2.2.2009 merkitys Suomen EU-lähihistoriassa on siten vielä auki.

Ja pakko myöntää, että epäonnistuin, kun yritin joukkoistaa Helsingin Sanomien politiikan toimitusta helmi-maaliskuussa. Vielä silloin kohdallani toimineen Facebookin kautta. Ehkäpä aihe ei ollut tällä kertaa tarpeeksi tärkeä. Vaan tulipahan ainakin yritettyä.

- Helsingin Sanomien politiikan toimituksen joukkoistamisyritys -

About these ads

About Suomi 2017 - Suomi 2.0

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Millaisessa Suomessa tuolloin elämme jää kaikkien tuolloin eloisasti elävien koettavaksi. Tässä blogissani pyrin valottamaan lähihistoriamme mustia aukkoja. Ruohonjuuritasolta valaistuina. Toivottavasti entistä elämänmyönteisempään Suomi 2.0 - versioon on mahdollista päästä myös käytännön elämässä. Nyt ja heti. Kansanvaltahan ei voi toimia jos kansa ei tiedä. Vain yhdessä toimien olemme enemmän. Muuten armottomien apparatsikkien Albania uhkaa.
This entry was posted in "sutki sisko" ja "hyvä veli"-järjestelmät, EU, eurokupla, finanssikusetus, kansalaisjärjestöt, korporatismi, mediasensuuri, Perustuslaki, talouselämä, vaalirahoitus, yhteiskunta ja sidonnaisuudet and tagged , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin Joukkoistaminen toimii myös valtaeliitin parissa

  1. Kuka kulloinkin kuuluu valtaeliittiin? On mielenkiintoinen kysymys. Myös hyvin ajankohtainen.

    Voidaanko erilaisiin listoihin nimensä saaneista henkilöistä tehdä aikalaisanalyysiä? Niiden ilmestysajankohdasta tähän päivään asti. Peilaten myös tuota tietoa tässä Suomi 2017 artikkelissa esiteltyyn tapaan ”uudistaa” perustuslakimme.

    Samalla olisi tärkeää saada yliopistotasoinen tutkimus kaikkeen perustuslain ”uudistuksesta” tapahtuneeseen tiedonvälitykseen mediassa. Niin virallisessa mediassa kuin sosiaalisessa mediassa (SM). Ottaen tarkasteluun myös tiedonvälitys puolueiden omissa lehdissä ennen ja jälkeen eduskuntavaalien 2011.

    Esimerkiksi. Jättikö Helsingin Sanomat jotain kertomatta perustuslain ”uudistuksen” todellisesta vaikuttavuudesta? Ja jos jätti, niin miksi? Miten Yleisradio hoiti tässä asiassa vallan vahtikoiran rooliaan?

    Lopussa oleva kohta 4 takaa löytyy kokoomuksen isänmaallisen siiven edustajan, Jorma Jaakkolan ajankuvaraportti 1990-luvun EU-lähihistoriaamme ja perustuslakiin liittyen.

    1. http://fi.wikipedia.org/wiki/EEC-vetoomus
    EEC-vetoomus
    Loikkaa: valikkoon, hakuun

    EEC-vetoomus oli vastalause Suomen hallituksen pyrkimykselle solmia vapaakauppasopimus EEC:n (josta muodostui Euroopan yhteisö) kanssa. Se julkaistiin maksettuna ilmoituksena Helsingin Sanomissa 19. syyskuuta 1973 otsikolla EEC-vapaakauppasopimus torjuttava. Vetoomus kohdistettiin ”tasavallan presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle”.

    - AVOIN VÄLIKYSYMYS ALLEKIRJOITTAJISTA?

    Kuinka monta heistä on tehnyt sellaisen työuran, että on nyt eläkeiän kynnyksellä tai eläkkeellä olevana euromiljonääri? Minkälaisten työnantajien ja arvojen parista tuo rehellisesti ansaittu omaisuus on kertynyt?

    2. http://fi.wikipedia.org/wiki/Toimittajaliitto

    Peruskysymys on se, että toimiiko tällä hetkellä tiedonvälityksen saralla vastaavia toimittajajärjestöjä tai vastaavia? Jotka hyödyntävät kaikessa hiljaisuudessa aikalaistensa oppia omien valta-asemiensa petaamiseen? Mikä on tilanne yliopistomaailmassa tiedonvälitystä opettavien opettajien suhteen?

    Toimittajaliitto
    Loikkaa: valikkoon, hakuun

    Toimittajaliitto oli suomalainen vasemmistolainen toimittajayhdistys.

    Yleisradion MOT-ohjelman toimittaja Jouni Tervo toi yhdistyksen jäsenten nimilistan esille vuonna 2000. Suomen Journalistiliitto väitti nimilistan julkistamista laittomaksi, ja valitusten vuoksi lista poistettiin ohjelman verkkosivuilta. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio käsitteli asian ja totesi vapauttavassa ratkaisussaan, ettei nimilistan julkaisemiselle ollut laillista estettä, koska se oli osa yhteiskunnallisesti tärkeää journalistista kokonaisuutta.

    3. Suomi24 / Yhteiskunta / Maailman menoa / TOIMITTAJALIITON JÄSENET

    - HUOM! 30.8.2012 kello 12,30. Kirjateksti lainaukset viittaavat http://www.journalismi.info sivustoon. Joka on jostain syystä lopettanut toimintansa? Siinä esille nostettua Martti Valkosen kirjaa Sananvapaus kauppatavarana on edelleen saatavissa hyvin varustetuista kirjakaupoista ja kirjastoista kautta maan.

    Aalto, Matti
    Ahola, Keijo
    Ailasmaa, Eija
    Airaksinen, Jukka
    Alanen, Pellervo
    Alanen, Kaarina
    Alatalo, Liisa
    Alitalo, Tuike
    Almonkari, Ilkka
    Andersson, Arja
    Andersson, Dag
    Ansio, Jari
    Ansio, Annamaija
    Arvassalo, Jukka
    Autiosaari, Riitta
    Autiosaari, Toivo

    Backström, Carita
    Baer, Petteri
    Bengs, Hellevi
    Bengs, Christer
    Berger, Martti
    Berndtson, Klas
    Björkenheim, Susanne
    Blåfield, Paula
    Blåfield, Antti

    Carlsson, Marianne
    Cederström, Kanerva

    Eerikäinen, Hannu
    Einola, Karetta
    Erjos, Mikko
    Eskola, Atte

    Forsström, Raija
    Fransberg, Klas
    Fredriksson, Peter
    Furuholm, Tapio

    Ginman, Susanne
    Grönholm, Jouko
    Grönick, Ritva
    Gustavsson, Sixten

    Haapala, Heikki
    Haila, Yrjö
    Hakala, Asko
    Hakanen, Yrjö
    Hakkola, Matti
    Halla, Tarja
    Halme, Reto
    Halmetoja, Raila
    Halonen, Ilpo
    Hanen, Gunnell
    Happonen, TM
    Heikkilä, Inga
    Heikkinen, Jukka
    Heininen, Lassi
    Heinonen, Eino
    Heiskanen, Juha
    Hellman, Heikki
    Helminen, Marjut
    Hietanen, Risto
    Hietaniemi, Helena
    Hokkanen, Lauri
    Hirvonen, Jussi
    Hoikkala, Tommi
    Holmila, Paula
    Holopainen, Irma
    Hongisto, Kari
    Honkanen, Pertti
    Honkanen, Kai
    Hortans, Hans
    Houni, Pirjo
    Hovi, Jaakko
    Huovila, Markku
    Hyvärinen, Matti
    Häggman, Lars-Erik
    Häggman, Pirkko
    Häikiö, Heikki
    Hämäläinen, Terttu
    Hänninen, Antti
    Hänninen, Paul

    Idman, Irja
    Iisalo, Seppo
    Ilola, Iris
    Isaksson, Carola

    Jaakkola, Juha
    Jaakkola, Reino
    Jalonen, Pertti
    Jalonen, Riitta
    Jauho, Sinikka
    Jokinen, Urho
    Joutsalmi, Sinikka
    Jyrkiäinen, Jyrki
    Jänis, Jukka
    Jänis, Maija

    Kaarela, Mikko
    Kaatikko, Heikki
    Kajaniemi, Juha
    Kalmakurki, Reijo
    Kamu, Monna
    Kanerva, Unto
    Kangas, Pertti
    Kankaanpää, Cay
    Kankaanpää, Eero
    Karikoski, Kaisa
    Karkkolainen, Heikki
    Kaspio, Allan
    Kaurismäki, Aki
    Kelloniemi, Erkki
    Keteli, Veikko
    Kihlström, Lasse
    Kiljunen, Jukka
    Kimmel, Veli-Matti
    Kivelä, Unto
    Kivinen, Sulo
    Kiviniemi, Pentti
    Koivusalo, Veikko
    Korhonen, Mirjam
    Korkea-aho, Markku
    Korpela, Helena
    Koskenniemi, Tuula
    Kosola, Martti
    Koste, Aulikki
    Koste, Timo
    Kovanen, Hilkka
    Kujamäki, Pentti
    Kulmanen, Marjukka
    Kulmanen, Juha
    Kultalahti, Pertti
    Kymäläinen, Mauri
    Kyntömaa, Airi
    Köhler, Christine
    Könönen, Juha

    Laakkonen, Teuvo
    Laakso, Jakke (Jaakko)
    Laakso, Terttu
    Laine, Seppo
    Laine, Matti
    Lampi, Eija
    Lampi, Ilkka
    Lappalainen, Vesa
    Laurikainen, Sampo
    Lehtinen, Tuula
    Lehtinen, Eeva
    Lehto, Juhani
    Lehtonen, Kimmo
    Lehtonen, Kauno
    Lehtonen, Raini
    Lehtonen, Mikko
    Lempinen, Kari
    Leppänen, Airi
    Leppänen, Kari
    Liljelund, Tessa
    Lindberg, Laila
    Lindfors, Jorma
    Lindfors, Jukka
    Lindholm, Jussi
    Lindholm, Bengt
    Lindholm, Carl-Eric
    Linnalaakso, Jukka
    Linsiö, Timo
    Linsiö, Tuula
    Lintonen, Kati
    Lipponen, Päivi
    Lohikoski, Mikko
    Loikkanen, Torsti
    Luoto, Santtu

    Malin, Liisa
    Manninen, Erkki
    Martin Christer
    Marttinen, Hannu
    Mattila, Jorma
    Mattson, Mauri
    Mattsson, Börje
    Mattsson, Monika
    Mauno, Auli
    Melakoski, Cai
    Melakoski, Kaarina
    Metsälampi, Erkki
    Micklin, Thomas
    Miikkulainen, Anitta
    Mikkonen, Teuvo
    Moring, Tom
    Moring, Kirsikka
    Moustgaard, Christian
    Mäntylä, Jorma
    Määttä, Sirkku
    Mönkkönen, Urpo

    Nieminen, Hannu
    Nikkilä, Reijo
    Nordberg, Auli
    Nummijärvi, Raija
    Nurminen, Marjatta
    Nurmio, Hannu
    Nuutinen, Arvo
    Nylund, Glen
    Nylund, Heikki

    Oittinen, Vesa
    Oksala, Raimo
    Oksanen, Tauno
    Oksanen, Hannu
    Ollilainen, Pekka
    Ovaskainen, Kai

    Paalanen, Naani
    Paavolainen, Paula
    Packalen, Bengt
    Pajunen, Tuulikki
    Pajunen, Rauno
    Pakaslahti, Riitta
    Pakaslahti, Johannes
    Pallasmaa, Sirkku
    Pasanen, Reijo
    Pekkarinen, Eino
    Perä, Terttu
    Piitulainen, Leo
    Pilvi, Väinö
    Pirinen, Hannu
    Pitkänen, Ritva
    Pitkänen, Juhani
    Porri, Hannele
    Pärnänen, Outi
    Pääkkönen, Matti
    Pöyhönen, Tiina
    Pöysä, Jorma

    Raitio, Pellervo
    Raittila, Pentti
    Raivio, Kari
    Raivio, Sinikka
    Ranni, Arja
    Rauss, Sinikka
    Ravela, Timo
    Rekola, Juha
    Rentola, Kimmo
    Repo, Petri
    Repo, Pirkko
    Repo, Risto
    Repo, Taina
    Rintala, Anna-Maija
    Rislakki, Jukka
    Ronkainen, Leena
    Rossi, Matti
    Rotkirch, Kristina
    Rovamo, Pertti
    Ruikka, Mirjam
    Ruotsalo, Anssi
    Rutanen, Reijo
    Räike, Tuula
    Räike, Ilmari

    Saarinen, Merja
    Sajama, Sinikka
    Salin, Olli
    Sallamaa, Kari
    Salmen, Leif
    Salmi, Pauli
    Salminen, Kai
    Salminen, Olli
    Salo, Markku
    Salonen, Juhani
    Salonen, Kristiina
    Saloriutta, Jorma
    Sarje, Kimmo
    Sauli, Iiris
    Savolainen, Sanna
    Schalin, Laila
    Seilonen, Kalevi
    Seppälä, Annamaija
    Seppänen, Kari
    Sevon, Ritva
    Sillanpää, Raimo
    Silvonen, Jussi
    Sinnemäki, Anssi
    Sundberg, Ralf
    Suni, Markku
    Suomalainen, Jouni
    Suominen, Anne
    Susi, Erkki
    Söderström, Solbritt

    Taari, Juhani
    Tamminen, Timo
    Tapaninen, Mikko
    Tapaninen, Mirja
    Tapio, Kari
    Tapola, Lasse
    Tapola, Pekka
    Tavi, Liisa
    Tegelman, Pekka
    Teikola, Arja
    Teittinen, Tuija
    Tennilä, Jukka
    Tikkanen, Matti
    Tolvanen, Margareta
    Torvalds, Nils
    Torvinen, Pauli
    Tulkki, Pasi
    Tulusto, Esko
    Tuomi, Raimo
    Tuominen, Eero

    Udd, Risto
    Ukkonen, Esko
    Uljas, Risto
    Urpelainen, Kalevi
    Uusiniemi, Markku

    Vala, Erkki
    Valkonen, Markku
    Wallendarf, Tauno
    Valpola, Auli
    Vanajas, Lea
    Vekkeli, Jukka
    West, Taina
    Vesteri, Jarmo
    Vesterinen, Riitta
    Westman, Juhani
    Viialainen, Riitta
    Virkkunen, Juha
    Virta, Timo
    Virtanen, Pekka J.
    Virtanen, Telle
    Vuorela, Marja
    Vuorio, Hannu

    Åberg, Kristian

    Älli, Heikki

    Toimittajaliiton jäsenistä melkoinen määrä on Tampereella tiedotusoppia opiskelleita henkilöitä. Toimituksista ja yliopistoista eivät lainkaan kaikki taistolaisuuteen vetoa tunteneet tiedotusalan ihmiset ilmoittautuneet mukaan liittoon, joten luettelo ei ole uskonlahkon jäsenten kattava esittely.

    - AVOIN VÄLIKYSYMYS?

    Kuinka monta heistä on tehnyt sellaisen työuran, että on nyt eläkeiän kynnyksellä tai eläkkeellä olevana euromiljonääri? Minkälaisten työnantajien ja arvojen parista tuo rehellisesti ansaittu omaisuus on kertynyt?

    - Sitten journalismi.info kirjan lainauksiin -

    [Siirry sivun yläreunaan]

    VERKOSTUMISEN ETUJOUKKO

    MOT-ohjelman aloittama tapahtumaketju osoittaa, että piilottelevat taistolaiset myötäilijöineen ovat onnistuneet säilyttämään vahvan otteen Suomen mediaan ja valvomaan julkisuutta. Takavuosien tovereita on edelleen lukuisasti johtavilla paikoilla ja mitä merkillisimmissä suojatyöpaikoissa, joista käsin he pystyvät hoitamaan verkostonsa etuja.

    Toimittajaliitto oli ollut aikoinaan sosiaalidemokraattisesta puolueesta irtaantuneen skogilaisen siiven toimittajien ideologisista syistä syntynyt ammatillinen järjestö. Sen vaiheet heijastelevat 1950-80 -lukujen Suomen kiihkeää politikointia. Silloin monet poliittiset ryhmät ottivat rahaa vastaan ulkomailta idästä tai lännestä.

    Toimittajaliitto oli neuvostorahan äärellä. Liitto liukui kommunistipuolueen vähemmistösiiven syliin ja taistolaiseksi. Siinä aatteellisessa sargassomeressä uiskenteli kirjava joukko taistolaisia, stallareita eli vähemmistökommunisteja, entisiä skogilaisia, tannerilaisten vastustajia, vasemmistoradikaaleja, äärivasemmistolaisia ja muita revisionistien halveksijoita.

    Ideologisesti aktiiviset henkilöt vetivät mukaansa ystäviään ja kavereitaan, radikaaleja opiskelijoita ja median työntekijöitä. Kokoelman täydensi jokin määrä tahdottomia henkilöitä, jotka eivät uskaltaneet jäädä yksin, kun heidän kaverinsa hurahtivat taistolaisuuteen.

    Porukkaa on hankala määritellä muulla kuin kielteisellä tavalla: liittoon ei kuulunut enemmistökommunisteja eikä sosiaalidemokraatteja, ei myöskään porvareita paitsi jokunen maalaisliittolainen ja uraansa rakentavia kokoomuksen nuorisoradikaaleja. Heitä yhdisti halu valtaan hinnalla millä tahansa.

    Ota heistä sitten selvää, vaikka siihen ei ulkopuolisten tarvitsekaan ryhtyä. He itse heräsivät antamaan viestin itsestään talvella 2000, koska he loukkaantuivat, kun MOT:n dokumenttiohjelma toi heidän oman Toimittajaliittonsa jäsenluettelon julkisuuteen.

    Kutsun tässä kirjoituksessa Toimittajaliiton jäsenkuntaa ja ideologista lähipiiriä ”toveriverkoksi”. Se tunnustaa tuon ryhmän varhaisen kyvyn verkostua, organisoitua, jo paljon ennen kuin verkostumisesta tuli muoti-ilmiö.

    [Siirry sivun yläreunaan]

    TOVERIVERKKO

    Toimittajaliitto on yksi avain stalinistien perinnön selvittämiseen Suomen mediassa. Yleisön on saatava tietää toimittajien poliittinen arvomaailma, koska se vaikuttaa mitä suurimmassa määrin toimittajien aihevalintoihin ja juttujen sisältöön. Salaliitot ja toveriverkon halu salata omat poliittiset taustansa eivät sovi avoimeen yhteiskuntaan.

    Omina kiihkon aikoinaan toveriverkon jäsenet tuskin sallivat yksilönsuojaa kenellekään eikä ainakaan toisinajatteleville. Toverit halusivat valtaa, mutta heidän valtansa ei olisi ollut demokraattista eivätkä he olisi sallineet valtaanpäästyään enää uusia vaaleja. Satu Hassi on tuoreeltaan sanonut luojan lykyksi sitä, ettei hänen porukkansa saanut aikoinaan 1970-luvulla todellista valtaa. (Kansan Uutiset, 5.1.01)

    Hassi on sittemmin päässyt käsiksi todelliseen valtaan ja äänestäjät voivat vain ihmetellä, onko hän yhä entiseen tapaan johdateltavissa harhaan ja typeryyksiin kuten neljännesvuosisata sitten ja johdattaako hän itse äänestäjiään edelleenkin samalla tavalla harhaan. Hassin mukaan tuolloisia stalinisteja ja muita toveriverkkojen jäseniä on yhä edelleen hyvin lukuisa määrä erilaisissa avaintehtävissä Suomessa.

    Tässä kohdassa Hassin sanaan voi luottaa, sillä hän tuntee toverinsa. Erilaisten toveriverkkojen jäseniä on käyttämässä valtaa niin mediassa kuin valtion ja kuntien elimissäkin ja heistä valtaosa pyrkii kaikin tavoin peittelemään taustaansa voidakseen ajaa omia ja ryhmänsä etuja muun yhteiskunnan kustannuksella.

    Median toveriverkko on vain yksi monista verkoista ja ne kaikki muodostavat yhdessä yhteiskunnan verkottumisjärjestelmät. Vastaavia hyvä-veli- ja hyvä-sisar -verkkoja paljon valtaa käyttelevistä piilottelevista vapaamuurareista alkaen on kautta yhteiskunnan ministeriöiden virkamiehistä koulujen opettajiin, asianajajista tuomareihin, kirjailijoista näyttelijöihin ja kuvataiteilijoihin, pankkiireista liikemiehiin.

    Niin kauan kuin verkostot keskittyvät lintuharrastukseen tai pitsinnypläykseen, ei niistä koidu harmia, mutta kun ne tavoittelevat valtaa yhteiskunnassa muiden ylitse ja kustannuksella omaksi edukseen, on niiden arvomaailmaa tutkittava. Se on median tehtävä yhteiskunnan työnjaossa. Media itse ei saa ryhtyä estämään tutkimuksia.

    Tovereita yhdistänyt stalinistinen ajattelutapa on kiivaimmillaan fanaattista fundamentalismia. Yhteiskuntafilosofiana, ideologiana ja poliittisena liikkeenä se on rinnastettavissa fasismiin, natsismiin ja uusnatsismiin. Uskonnollisena hurmoksena sitä voinee verrata islamin erilaisiin fundamentalisteihin. Nekin ovat valmiita tuhoamaan ja tappamaan muita oman uskonsa lujittamiseksi ja jumalansa ylistämiseksi.

    Kun Ruotsissa neljä suurta sanomalehteä yhteisestä päätöksestä alkoi julkaista uusnatsien kuvia ja nimiä, antoivat monet toveriverkon jäsenet asialle Suomessa innokkaan kannatuksensa. Samaan aikaan taistolaiset itse Suomen mediassa saivat ja saavat nauttia salaisuuden suojasta ja suojatyöpaikkojensa ylellisyydestä.

    Toimittajaliiton jäsenkuntaa yhdisti tietenkin vallanhalun ohella surkean epäitsenäinen ajattelu, joka hyväksyi ihanteeksi jatkuvaan terroriin ja joukkomurhaamiseen perustuvan diktatorisen yhteiskuntamallin. Taistolaisia ei voi pitää hengen jättiläisinä vaikka heidän aikaansaamansa melu ylitti kaikki sallitut desibelirajat. Heidän kellokkaitaan luonnehditaan merkillisen usein älymystöksi — aivan kuin aito älymystö olisi verenhimoista ja hyväksyisi miljoonien ihmisten joukkomurhat aatteen nimissä.

    Tämän epäinhimillisen poliittisen liikkeen historia itse selvittää, miksi viisaimmat ja inhimillisimmät toimittajaliiton jäsenet ovat alkaneet hävetä omaa menneisyyttään. Häpeästä huolimatta suomalaisen journalismin historia edellyttää pitkää keskustelua Toimittajaliitosta.

    4. http://koti.mbnet.fi/jorjaa/nettikirja.php
    SUOMALAINEN VAALIPETOS – salaten ja valehdellen EU:hun

    Tämä raportti on liite 3 lähihistoriasta sivulle EU-vaalipetos tiivistelmänä A-4:lla

    KANSANÄÄNESTYSLAKI
    Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:
    Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?”

    Kysymyksen kolme alleviivattua sanaa ovat merkittävät. Mikä olikaan neuvoteltu sopimus?

    EU-kansanäänestyksen kysymysteksti on ydinasia tämän raportin nimelle. Kansanäänestyksessä ei ollut kysymys vain kansalaisen ”mustatuntuu”-mielipiteestä. Miten kansa olisi tiennyt, mistä korkea valtiojohto tietoisesti vaikeni ja miten se oli harhauttanut eduskuntaa ja kansaa?

    EI EU-KRITIIKKIÄ
    Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kritisoida EU:ta, vaan tuoda esille presidentti Koiviston aikaista salaista suomalaista EU-päätöksentekoa. Kirjoitukseni on raportti Suomen korkean valtiojohdon petollisuudesta kansalaisia kohtaan. Totuuden kertominen ja julkisen keskustelun herättäminen ovat intressini kirjoittaa.

    Valtiojohdon petollisuuden seurauksena on tänään ajankohtainen aihe, velkaantuneiden euromaiden auttaminen.

    Oman maan ahdingot eivät tunnu hetkauttavan Suomen hallitusta ja eduskuntaa. Suomi on aiheettomasti lähtenyt pelastamaan euroaluetta, koska markasta luopumisesta ei ole olemassa lakia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s